Pomme et la mode

Musiikkia myöhäiseen iltaan..

2010-09-29T12:40:00.000-07:00

.. ja tiettyyn mielialaan.

Olen niin onnellinen päätöksestäni lähteä tavoittelemaan unelmiani. Tai unelmaani. Tähän mennessä tuo valitsemani tie on tuntunut mahtavalta. Päivien jälkeen olen ollut hyvin väsynyt, mutta minusta on myös tuntunut siltä, että olen tehnyt jotain ja olen tehnyt paljon myös ajatustyötä. Toisin kuin aiemmissa opinnoissani, kumma kyllä..

Hyvin menee siis. Joka päivä kohtaan jotain mielenkiintoista, askarruttavaa ja keksin näkemästäni, kuulemastani ja tuntemastani ideoita ja ideoiden jyväsiä. Mutta valitettavan usein kaiken kivan ja hykerryttävän vastapainona on jotain raskaampaa. Niin myös minun tapauksessani. Siksi valitsin tällä kertaa musiikiksi Smashing Pumpkinsin Soman, joka keinuttaa hellästi haaveissa ja räväyttää yhtäkkiä suurella massalla kaiken tuskan sydämestä pois ja sinne takaisin. Varsin pakahduttava kappale siis.

Ei-tunteellisille ihmisille kappaleen videossa, joka tällä kertaa on livetaltiointi, on inspiroivia värejä syksyn ja ensi sesongin pukeutumista ajatellen. Ei tarvitse kuin rullailla sivua alaspäin ja vilkaista Marc Jacobsit..

Can I feel more fashionweek-y?

2010-09-26T09:08:00.000-07:00

Monique Lhuillier

Very feminine. Very already-seen-this. But if you don't know anything about dressing classicly and smartly, then you should study this collection with a magnifying glass and make yourself notes because these outfits are 100% "being stylish for dummies". If you like taking risks, this is not your cup of tea.

*blushes*

I just have to say that these RAD by Rad Hourani trousers are kind of hot.

*blushes*

Marc Jacobs

Almost too wild for my taste BUT the bright colours, the clothes and the styling makes a combination so delicious that I can't resist. I love the atmosphere and especially these looks:

Rachel Roy

featured my favourite colours. Surprisingly, I like this collection a lot.

Vera Wang

had these looks and I fell in love with them the second I saw them.

Hervé Léger

has never really been one of my favourites although the whole world seemed to be kissing the ground under his feet at one point. And again I have to say that even though the collection's nicely put and I'm sure that it's a success, I don't love it as unconditionally. The colour palette is lovely, that's undeniable but the silhouette is too restricting and it feels like the dresses are aimed only for celebrities/Gossip Girl-actors and magazine covers. However, I have two outfits that I liked and they are:

Pics: nymag.com/fashion

Feeling fashionweek-y.

2010-09-20T08:49:00.000-07:00

Behnaz Sarafpour

really stole my heart with the large, flowy pants last season but now I'm not as touched. Sarafpour has decided to do the Marc Jacobs+Louis Vuitton-thingy and lengthen the hemline -which is nice- but the collection is so safe and cautious that it reminds me of 80's tablecloths. The two looks I liked from the collection:

Max Azria

This collection is by far one of my absolute favourites. Modern and feminine, clear and geometric but also soft and airy. Very classic and almost timeless ('almost' because only time will tell what works no matter what the context).

Erin Fetherston

If you want to look really good; sexy, sleek, fresh, and you have long, tanned legs to show-off, you should let Erin Fetherston guide you with your wardrobe the summer season. Some of the shorter dresses in the end are soo boring but otherwise many great outfits were seen on Fetherston's catwalk. My picks:

Jenny Packham

Beautiful, ultra-glamourous, feminine, light, flowy, figure-hugging.. When you are in need of beauty, sugar, romance and fantasies, this is the right style for you. I love these dresses:

Alexandre Herchcovitch

Hah, colour blocks! Fun was my first impression of the collection. However, it might be boring if you stare at these longer or if you style yourself like this everyday. At this moment, this seems refreshing but may not endure longer. Although, I must say that I love the lipsticks. My picks:

Pics: nymag.com/fashion

More stuff from the fashionweek(s)!

2010-09-15T11:59:00.000-07:00

Nicole Miller

The collection was kind of nah and blah but there were some really beautiful, innovative, fresh and timeless pieces too. Fashion has been going to a more modern and timeless direction and Nicole Miller's jumped in to that boat.

ADAM

The season's trends are summarized in this collection. Very sophisticated, chic and fresh. Beautiful colours, classic but at times too safe but still, aftertaste is rather good. My favourites:

Edition by Georges Chakra

The base is very conservative and commercial but the modern and geometric touches save the collection. However, I can totally see these outfits on the red carpet and on other PR-/celebrity happenings. Especially the second dress here (the LBD) is very Kate Winslet.

Cynthia Rowley

This season everyone seems to opting for young, modern and hip style. Including Cynthia Rowley. I didn't like the holes and stuff even though they were rather clever. This dress was my favourite from the collection.

Jill Stuart

I'm a sucker for black and white. Especially if they're used cleverly. So I'm not standing on a neutral ground when speaking about this collection but I still have to say that I actually really liked this. Here are my favs:

Pics: nymag.com/fashion

Formichetti + Thierry Mugler

2010-09-14T11:53:00.001-07:00

Ohhoh. Nicola Formichettista tuli nyt sitten jehu Thierry Muglerin taloon.

Thierryhän oli 80- ja 90-luvuilla kova nimi kostyymeine asuineen, olkatoppauksineen, kimalteineen, korsetteineen ja showmaisine näytöksineen. Sittemmin muotitalo koki kunnon laskiaismäkiefektin, kunnes Beyoncé pestasi Thierryn kiertueensa visuaaliseksi suunnittelijaksi. Nyt Beyoncén, Gagan ja pop-muodin uuden nousun myötä myös Muglerin tyyli on palannut takaisin listoille, tosin ei niin kuumana kuin silloin muinoin. Itse Mugler ei enää talossaan toimi ja keskittyy nykyään lähinnä vartalonsa muokkaukseen, jota en sen enempää tässä nyt käsittele. 8/

It's fashionweek-time!!

2010-09-14T08:03:00.000-07:00

Some of my favourites.

Mandy Coon

I didn't like the whole collection or the collection as a whole because it reminded me too much of fashion students' work. However, this particular dress really enchanted me and the shoes and the hairstyle complete look perfectly.

Vena Cava

I only liked the following Vena Cava outfits because I immediately got these flashbacks of Poirot+Middle East movies. You know: hot deserts, functional buildings, interesting fabrics, the hint of late 80's styling and something fishy going behind the scenes. Otherwise, the collection was too safe and already-seen for my taste.

Richard Chai LOVE

I loved the overall atmosphere of this collection but on a more detailed level, it was not exactly my cup of tea. However, these looks stole my heart. Especially the shoes. Oh, how I fell in love with the shoes..

Cushnie et Ochs
had a wonderful see-through top and a very beautiful light green dress.

Ports 1961

A long-time favourite of mine, Ports 1961 played too safe this time. The collection had many beautiful classic interpreted by Ports 1961 but then again. Those are the classic we see everyday, everywhere and sometimes we need something more fresh. Ports didn't bring the fresh to the table this time and I kind of disappointed. Well, naturally, there were some looks that pleased my eye and here they are:

And, oh my, how I drooled over these shorts rag & bone paraded on the catwalk. Very nice. I also loved how they had created interesting surfaces and structures by layering fabrics and see-through materials. Otherwise, too many gimmicks for me.

Doo.Ri

Very beautiful collection. Strong and fresh despite also being very classic.

Pics: nymag.com/fashion

Halooo!

2010-09-07T02:05:00.000-07:00

En ole unohtanut blogiani/luovuus- ja ihmettelykanavaani. Tässä on ollut työn alla muuttoa ja uuden alan opiskelua ja kukkasena päällä nettiyhteys uudessa kämpässä ei toimi vieläkään. Odotettu on jo toista viikkoa. Nice.

Päivittelen, kunhan pääsen ajan kanssa netin ääreen. :)

Syksyä ilmassa..

2010-08-28T08:43:00.000-07:00

.. Valitettavasti, vaikka onhan se ihan kivaakin. Tämä kesä oli vain niin minun mieleinen, että harmittaa sen päättyminen. Järvivedessä uidessa tuntui siltä kuin olisi kylpyammeessa oikonut raajojaan ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta monta, monta päivää. Se on kyllä myönnettävä, että lämpötilat kohosi ajoittain hiukan turhan korkealle monen terveyttä ajatellen.

Joka tapauksessa ihana kesä.

Syksyssä on mukavaa kauniit, aurinkoiset syksypäivät, värikkäät lehdet, puistot, lämpimät kahvi- ja kaakaokupposet kivoissa kahviloissa, syystakit, uudet opiskelukuviot, kengät, laukut, elokuvat, musiikki ja varsinkin keikat. Hyvää bändiä ja eritoten sellaisen bändin livemusisointia ei voita mikään. Ja kerran musiikkiin ja keikkoihin päästiin näin kätevästi varta vasten viriteltyjä aasinsiltoja pitkin, pääsen hehkuttamaan eilistä Hurtsin keikkaa myös tämän kanavan kautta.

Ah.

Olin varsin hyvällä paikalla. En halunnutkaan aivan lavanreunaa hamuilemaan, koska se olisi ollut liian lähellä minulle. En olisi nähnyt yhtä hyvin kaikkea, mitä halusin nähdä ( ;) ). En kuitenkaan ollut kaukana lavasta, koska sen ja minun välissäni oli vain yksi ihminen ja puolet toisesta. Joten täydellinen sijainti, voisin niin kehaista. Bändi soitti hyvin ja koostui ihan liian komeasta miesvarustuksesta. Ei riitä, että kaikki muukin toimi vaan kirsikkana kakun päällä oli paljon tarjolla hyviä kasvonpiirteitä, tyylikästä pukeutumista, "kuulia" käytöstä ja hymynkareita suunpielissä. Olivat ilmeisesti hyvin tyytyväisiä lämpimään vastaanottoon Suomessa. Kovasti on duon ja poppoon keula twiittaillut kauniista suomalaisnaisista, että en tiedä, kuka sai varastettua Hutchcraftin sydämen. Toivottavasti joku sellainen, joka saisi houkuteltua bändin mahd. nopeasti takaisin. Ja tällä kertaa pidemmällä ajalla. Reilu puolituntinen keikka on ihan liian vähän. Sitä pääsi kunnolla vauhtiin ja miekkoset vilkuttelivat lavalta pois. Silti jäi kyllä mielettömän hyvä mieli ja tunnelma keikasta ja vieläkin yllätän itseni hyräilemästä ja joskus puhtaasti laulamasta "love grows cold, blood, tears and gold.."

Party party

2010-08-17T23:50:00.001-07:00

Oh, my. I'm getting older day by day. I'm celebrating my birthday this weekend and I don't know how to take it: with laughter or with sobs? I like being young, physically I mean, and I'm afraid of the future days when I notice that I can't bend over to put my socks on or that my face muscles start to get lower positions. I guess that's why I find Madonna's working out so inspiring: you can take care of your body, do sports and yoga no matter what your age is. But I guess I would need a personal trainer..

Why am I so nervous of getting older when, in fact, I'm not even that old? Why do I have a crisis in my mid-twenties? Isn't this supposed to come when you turn thirty?

I'm not planning a long body combat session or jogging for my birthday guests even though you might come to those conclusions after my sports rant. Instead I'm opting for more traditional partying methods this time. After all, I enjoy baking and eating in addition to running. I'm not arranging a huge celebration, just the closest ones are coming, so I decided that my theme this year would be cupcakes and icing.

Rather good idea, isn't it? ;) It's because, earlier this summer, I got as a present the cupcake mold (I talked to you about it many posts ago) and later I received also this small and handy decorating thingy. And I have several cupcake recipes that I really want to try out.

Due to the low profile of my part-ey, the look I'm aiming at will also be very low-key. I'd love to wear my hair like this

but we'll see. I don't have my ghd with me right now, so I think the result will be far from that. Clotheswise, I'd like to be inspired by this look (in different colours, though) but, again, I have to say that we'll see. It might just be that after all the baking and decorating I'll look like I've been in a hurricane.

If everything goes as planned, I'll post some pics of my cupcakes on Sunday. Until then, I'll cling to my youth by jogging and doing sit-ups. Stupid me, I know.. :)

Pics: telegraph.co.uk, countryliving.com, pisalou.com, immortalmarilyn.com

Where to get great make-up tips from..

2010-08-17T04:39:00.000-07:00

I think it is the time for me to share my make-up inspiration with you. Of course, it is possible that you're already aware of this amazing duo and their videos. So, if that's the case, then great! For the rest, I think this will be a really helpful tip for the occasions and days when you just don't get your smokey-eye make-up right or when you end up looking like the scary clown from It instead of Marilyn Monroe, or if you want to try out an entirely new look.

Before I start let me give you some background info. I usually don't like watching video bloggers or Youtube channels because it's really difficult to find true, quality stuff that I look for. I don't mean to sound like a snob or to insult other bloggers in any way but I want real information and, unfortunately, these days blogs and vlogs often contain too much pictures and videos of the bloggers' abilities to pose for my taste. Some of you may like it and it's totally fine.

One day I wanted to find out how to do a classic smokey-eye and started flipping through the videos. After many minutes and many bored sighs I noticed in the Youtube sidebar an interesting video suggestion. I clicked the image and started watching. The woman in the video gave a short description of what she was going to do and then went straight to the business. She seemed really professional but still laid-back and the result was amazing. I watched another video, and another, and finally I found myself from subscribing to her channel. Later I learned that she posted the videos with her sister and that they both were professional make-up artists. What a joy! Finally a vlog or a channel I really enjoyed watching and I learned a lot from every video they posted.

The vlog I'm talking about is Pixiwoo and the channel's gurus are Samantha and Nicola. They also have their own site: http://www.fashionface.tv/ . What's great about the two is that the styles they do range from very basics to really creative and inspiring stuff. In addition, their videos are nice to watch: the videos are visually very clear and eye-pleasing and the gurus chat but they are also very precise and know what they are talking about. They have really good morals when considering the blogging culture or the world we live in.

Some examples from where you can start:

Tips for using the eyeliner.

How to do the smokey-eye.

Tips for small eyes and big eyes.

Red lips and strong brows.

Isn't it great? Even though you might not want to try out those looks yourself, you want to watch the videos. I'm addicted, are you? :) Thanks Sam and Nic!

Autumn darkness

2010-08-16T12:05:00.001-07:00

Autumn romance

2010-08-16T00:48:00.000-07:00

Autumn is approaching (it's so sad, especially after this great, beautiful summer) and you're starting to wonder what to wear, what's in this season, what's casual and comfy for the colder mornings and still warm days. At the same time you don't want to dress too trendy because trendy is always moody and can look ridiculous in a months time. Here are some looks I gathered with these thoughts in my mind and wanted to share them with you hoping that they would work as an inspiration for your autumn wardrobe. I start by sorting out more romantic and feminine looks and then continue to darker looks in another post. Hope you enjoy!

And what did I listen to while making these compilations? Well, I went back a couple of years to a great two hours I had the amazing opportunity to live through. It was this. The band has been a huge inspiration for me the past 15 years -and continues to be. One of my dreams is to someday, hope so, work with them in some form.

Unelmatuoli

2010-08-07T23:16:00.001-07:00

Voitteko uskoa? Unelmieni tuoli on ilmeisesti oikeasti olemassa.

Olen vuosikausia haaveillut mustavalkoraidallisesta nojatuolista tai sitten vaihtoehtoisesti sohvasta, mutta olen elänyt siinä luulossa, että sellaiset ovat harvassa ja ne harvat kappaleet ovat jossain toisella puolella maapalloa. Niinhän ne on näillä näkymin, mutta ne on ainakin jossain! Olen optimisti, tiedetään.

Yksi mahdollinen ratkaisu vuosien kestäneeseen haaveeseen olisi hankkia kirpputorilta tai jostain hyvärunkoinen nojatuoli ja etsiä hyvä ja kestävä raitakangas ja teettää unelma todeksi. Se tosin maksaa ja pelkäänpä, että maltaita (minun budjetissani ainakin).

Vai pitäisikö uhkaavasti lähestyvien synttäreiden kunniaksi pyytää kampaamolahjakortin sijasta nojatuolin- ja kankaanetsintäapua?

Aika kivat on myös nuo tuolin päällä loikoilevat kirjat. Huoh.

Perjantaimusiikkia

2010-08-06T11:49:00.000-07:00

Ennen kuin vetäydyn yöpuulle, laitan teille kivaa musiikkia. Tässä uutta tuttavuuttani, Everything Everythingia, johon olen kovasti tykästynyt.

Schoolin

Piirtää, piirtää.

2010-08-06T11:24:00.000-07:00

Työ kyllä imee aika hyvin ylimääräiset mehut. Jopa tylsä työ. Olen kiitollinen siitä, että sain jonkun pestin näin lyhyellä varoitusajalla, mutta kyllä alkaa ottamaan pannuun tekemisen puute. Ette usko, miten hitaasti voi 8 tuntia kulua..

Tässä kuitenkin pari kuvaa, jotka minun on ollut tarkoitus jo pidemmän aikaa laittaa tänne, mutta aikaisesta nukkumaanmenoajastani johtuen postitus on siirtynyt ja siirtynyt (herään töihin ennen viittä).

Ajattelin tylsyyden kourissa yrittää piirtää jotain oikein OIKEIN klassista ja kaunista ja harmonista. Sehän ei ole oikein ollut hittimittarissa ykkösenä viime aikojen nahkajäljitelmälegginsien ja lerpattavien trikootoppien vallattua ykköspaikat naisten vaatekaapeissa.

Eka mekko on (no, shit Sherlock) saanut innoitusta kukan terälehdistä. Eka aloitin miettimällä tulppaaneja, mutta jotenkin etenin lähemmäs pionia. Värit on haaleanvaalean hempeät ja terälehtien alta lähtee laskeutuva helmenhopeinen.. öh. Juttu. Toisessa tein tulppaanista innoituksensa saaneen mustan syystakin. Housut on kapeat, mustat, joiden edessä kulkee kullertavan pronssinen koristekuvio tai -laatta.

Myönnän. Ehkä on jo turhan klassista. Voi käydä oksettamaan. Mutta sitten toisaalta joskus tekee mieli ikäänkuin tuulettaa päätään pulahtelemalla välillä selkeissä ja viehättävissä vesissä. Vai mitä?

On muuten vähän ikävä omia laitteita ja kuvankäsittelyohjelmaa.. Valitan siis synkkiä ja käsivarassa otettuja kuvia. Mutta toisaalta, eikös tuollainen omanlainen keskeneräisyys tuo kivaa tunnelmaa? ;)

Tässä vielä loppuun oikealla puolella yksi Eiffel-torni-piirustusjoukkiostani. Kehittelin kaikenmaailman jäykkiä kuputakkeja ja mekkoja Eiffel mielessäni, mutta teille näytille päästän vain tuon varmemman nakin.

Nyt verryttelen käteni herätyskellonviritysasentoon ja yritän taivuttautua nukkuma-asentoon. Hyvää yötä!

Ostelin tänään.

2010-07-24T05:46:00.000-07:00

Vaikka ei ollut erityinen tarkoitus niin tehdä. Yritän säästää mahdollisimman kovasti nyt rahaa, mutta silti päätin hyötyä vähän alennusmyynneistä. Oli nimittäin aika hauska homma: ensimmäisessä liikkeessä ajattelin ääneen haaveilevani nahkahansikkaista, joissa on aukot kämmenselissä. Menimme seuraavaan liikkeeseen ja sieltä ne löytyivät. Ovat vielä aitoa nahkaa.

Sitten menin vielä lopuksi penkomaan Lindexin alusvaatealea. Olen nimittäin pitänyt silmiäni auki siltä varalta, että löytäisin alusvaatemekon tai topin mekkojen ja sen sellaisten alle. Löysinkin kivan "korsetin", sovitin, innostuin, mutta sitten huomasin, että sen hintalapussa ei ollut punaista aleviivaa. Melkein vein vaatteen takaisin, mutta päätin kuitenkin kysyä vielä myyjältä. Onneksi kysyin. Korsetti maksoi vähän päälle kahdeksan euroa ja on niin kaunis ja ylellisen tuntuinen.

Leave it unspoken

2010-07-23T07:01:00.000-07:00

Guess what? Pääsen näkemään koko kesän hekumoimani bändin livenä ensi kuussa ja missäs muualla kuin Helsingissä. Woo hoo! Olen mielettömän innoissani ja odotan 27. päivää kuin kuuta nousevaa. Mahtavaa, ei tarvitsekaan odottaa tuota tilaisuutta tämän pitempään. On se niitten tyyli ja musiikki ja kaikki kaikkinensa jotenkin iskenyt suoraan.

Juhlistan uutista ja viime aikojen tunnelmointiani tällä: bändin Unspoken-kappale sanoineen on kaunis ja surullinen. Ei mitään erityisen hienoa ja kummallista sanoilla ja merkityksillä kikkailua sinänsä vaan suhteellisen helposti ymmärrettävää taidetta, mutta paljon hyviä oivalluksia, kauniita hetkiä ja kuvauksia. Minusta ja minulle koskettava kappale siis.

............................................................................................................................................................................
MitääntästäallaolevastaenomistaenookirjoittanutnäitäsanojaenkäväitäniintehneenitääkuuluuHurtsillesiis.

I think we'll never change
And our hearts will always separate.
Forget about you
I'll forget about you.
The things we never say
Are better often left alone.
Forget about you
I'll forget about this time.

But it's the same old situation
We made it through this far. Oh.
We watched the rockets kiss the sky
I saw the flames burn out in your eyes.

Nothing that I do
Will never be enough for you
Whatever I do, whatever I do.
Take me as I am
I'll never be the other man.
Forget about you
I'll forget about this time.

So won't you save this conversation
And find a better time?
Don't you ever understand
That if it hurts, I'll do whatever I can?

And if it's set in motion,
I'll watch it all pass by.
And leave the rest unspoken,
I'll never change my mind.

Leave it unspoken, leave it unspoken, leave it unspoken.. leave it unspoken now.

So just let me go
I won't change my mind
I'd rather be lonely
Than be by your side.
And nothing you say
Could save us this time.
I'd rather be lonely.

Kuva: wikipedia.org

Muotisaarna nro 2

2010-07-21T08:49:00.000-07:00

Tästä on puhkuttu ja puhistu naisten kesken jo pitkän aikaa. Nimittäin vaatteiden kokonumeroista ja niiden muuttumisesta. Aika monet valituslaulut voi raa'an rehellisesti laittaa mappiin "kieltää todellisuuden ja painonnousun syyttämällä vaatteiden äkillistä kutistumista". Mutta nyt on sellanen juttu, että olen löytänyt tukea epäkohdan tukemiseksi. Kaapissani on lojunut kahdet housut pari vuotta ja ne ovat kokoa X. Housut ovat perusmalliset, eivät erityisen joustavaa materiaalia. Itse asiassa ne on aika jäykät. Housut menee minulle jalkaan, mutta materiaalin karheuden takia en ole niitä käyttänyt (olen jokseenkin mukavuudenhaluinen). Menin sitten eräs päivä kauppaan sovittamaan jäykkyydeltään samantasoista materiaalia olevia housuja. Otin kokoa Y olevat housut (eli numeroa isommat kuin X:ät) saman tien sovituskoppiin ja arvatkaas mitä: ne eivät nousseet reisistä ylöspäin! Tänään, kyseisestä episodista kaksi viikkoa myöhemmin, menin taas huvikseni etsimään uusia housuja ja sama homma toistui paitsi, että housut menivät jalkaan, kun kiemurtelin kopissa muutaman minuutin kuin käärme. MITEN TÄMÄ ON MAHDOLLISTA? Miksi koot pienenevät? Mikä idea tuossa on taustalla? Kertokaa minulle inside-ihmiset - miksi?

Kokonumerohan on kokonumero, mutta jos jokin koostaan herkkä ihminen huomaa tarvitsevansa isompia vaatteita, vaikka ei olisi suurentunut todellisuudessa ollenkaan, väkisinkin hän peilikuvansa ja kiristävien vaatteitensa kanssa masentuu. Voin myöntää, että ei minustakaan tuntunut hauskalta huomatessani, että ei ne housut nouse kovasta yrityksestä huolimatta, mutta mielessäni kävivät myös teini-ikäiset perheenjäseneni, jotka ovat vielä siinä herkässä iässä, että kaikki osuu kovemmin ja syvemmin.

Kaikesta huvittavinta on se, että olen huomannut ilmiön levinneen kenkiinkin. Olen sirojalkainen, vaikka kengännumeroni on suht keskiverto. Minulle on siis ennen monet kengät olleet melko löysiä tietyistä kohdista. Mutta nykyään kenkäostoksilla suurin osa kengistä puristaa, vaikka koko on se sama, mikä ennenkin. Tiedän, että jalka muuttuu iän myötä, mutta olen vielä nuori, minulla ei ole vaivoja eikä suuria painonvaihteluja, joten jalkani on pysynyt samassa mallissaan. Silti joudun esimerkiksi Biancossa suunnistamaan samantien kokoa isompien kenkien luokse, mitä ennen!

Mikä mättää? Onko vaate- ja kenkätehtaiden Aasiaan siirtymisen myötä myös koot pienentyneet? Vai onko taustalla lagerfeldmainen laihuudenihannoija, joka myhäilee kokoluokituksia miinustellessaan tyytyväisyyttään? Eikö tämä ole vähän epäreilua tai ainakin hämmentävää?

Monday music

2010-07-19T05:58:00.000-07:00

I've been listening to this artist for a while now. Not much but every now and then. You can't really listen to Gardot's music in haste, stressed out and mind blank. However, I have to say that she has one of the most soothing, beautiful and lyric voices I've ever heard. Reminds me a little of Antony Hegarty's singing style.

Melody Gardot - My one and only thrill

Birds may cease to spread their wings
But it don't matter, but it don't matter
Winters may envelope spring
But it don't matter, but it don't matter..

Se todellakin kuluu nopeammin.

2010-07-18T11:23:00.000-07:00

Otin tänään töihin mukaani uusimman Amerikan Voguen. Kannessa koreilee yksi suosikkiranskalaisnäyttelijöistäni, Marion Cotillard. Kannattaa muuten etsiä tuo numero jostain käsiin ja katsastaa Cotillardin kanssa tehty kuvasarja. Ihania Nina Riccin mekkoja ja tunnelmointia. Ah. Aika tuntui taas junnaavan paikoillaan suurimman osan päivästä ja mietin, että miten näyttäisin mahdollisimman aktiiviselta enkä luotaantyöntävältä, mutta kuitenkin saisin tehtyä jotain mielekästä odottelun sijaan. Olin nimittäin tehnyt kaikki tarvittavat hommat jo ja radionkin kuuntelu alkoi tympiä ensimmäisen vartin jälkeen.

Noh. Tarrasin jälleen kerran piirtovälineeseen, mutta tällä kertaa tarkoituksenani tulkita Cotillardia pakkauspaperille kuulakärkikynällä. Siitä on nimittäin jonkin verran aikaa, kun olen viimeksi kenestäkään minkäänlaista potrettia tai piirrosta tehnyt.

Nyt tulee sitten se selityksien vyöry: paperionruttuinenkynäonmustekynäjakunnollaolenpiirtänytpitkäaikasittenjakuvaonkesken.

Oli yllättävän kiva toistaa jotain näkemäänsä ja tuoda hitunen omaa tulkintaa ja rösöä. Käden ja mielen välillä alkoi löytyä vanhoja reittejä ja lihasmuisti lämmitteli vanhoja liikkeitä. Sitä jopa ihan vähän innostui. Mitäkähän huomenna piirtäisi?

Aika kuluu nopeammin piirtäen.

2010-07-16T11:50:00.000-07:00

Sen olen huomannut ajoittain hyvinkin pitkästyttävässä kesätyössäni -joka onneksi kestää enää vain muutaman viikon. Kolmisen viikkoa ehkä. Tarkoituksenani on uutta alaa ja tutkintoa varten hankkia tässä tilanteessa hyvin tarpeellinen tietokone. Suunnitelmissa on tietenkin "mäkki", joka soveltuu taiteelliseen työskentelyyn hyvin. Tietenkin on jo olemassa tavallinen läppäri, mutta en tohdi edes yrittää kuormittaa sitä raskailla ohjelmistoilla. Parempi, että on erikseen ns. työkone.

No, se siitä sepustuksesta.

Olen siis töissä, jossa tympäännyn välillä todella pahasti tekemisen puutteeseen, yksitoikkoisuuteen ja aivojen puutumiseen. Iso osa päivästä kuluu laskien tunteja. Harmi. Varsinkin, kun vasta ensimmäinen työviikko alkaa olla lopullaan. Mutta onnekseni tänään huomasin, että voin luppoaikana ja tekemisen puutteessa piirtää. Työn alla minulla on eräs kuvitusprojekti, mutta niitä en uskalla tehdä työpaikalla, jossa paperi aika varmasti suttaantuisi puolikkaassa sekunnissa. Sen sijaan voin työstää ja pupeltaa vaateajatuksia ja -ideoita paperille. Saapahan vanhat pois mielestä ja tilaa uusille. Tässä jotain.

Valitettavasti en ole kotonani skannerini ja kuvankäsittelyohjelmani äärellä, joten joudutte tyytymään varsin suttaiseen ja ei-niin-viehättävään jälkeen. Paperikin on ruutuvihosta. :D

Käsittelen nuo siistimmäksi sitten joskus, kun pääsen kotiini ajan kanssa. Nyt pitää tahkota rahaa. Piisk piisk.

Viimeinen osio haute couturea.

2010-07-14T02:59:00.000-07:00

Nyt käväisen läpi viimeiset neljä couturistia. Aloitan viimeisen postin Maison Martin Margielalla. MMM edustaa vähän modernimpaa ja taiteellisempaa couturea kuin muut merkit. Siksi se kai on myös enemmän vaateteollisuudessa työskentelevien makuun kuin kimaltavat Diorit ja Elie Saabit. Itse asiassa minua ärsyttää ja harmittaa se, että ollakseen uskottava muotoilija, vaatesuunnittelija tai vaikkapa stailisti tai bloggari, on tykättävä vain tietyntyyppisestä (yleensä riisutusta, erittäin kokeilevasta, 80- ja 90-lukuja nostalgisoivasta, kubismia muistuttavasta) muodista. Kyllä minuakin oksettaa liian tutut ja turvalliset valinnat ja mieluummin rikon täydellistä pintaa jollain särmikkäällä, mutta silti ärsyttää ennakkoluuloinen ajattelu myös kauniista pitävistä ihmisistä. Kirjoitin tähän monta riviä ajatuksia tästä usein mieltäni vaivaavasta asiasta, mutta taidan jättää ne sepustukset myöhempään ja omaan postiin. Tästä mallistosta tuli luonnollisesti aika eläimelliset tunnelmat päällimmäisenä. No, nahkaa ja turkista on kulunut. Mutta siinä ne tunnelmat sitten olikin. Yritin kovasti päästä kokoelmaan sisälle, mutta jos kaikki asut koostuu lähinnä beigeistä nahkahousuista ja jostain nahka- tai turkisyläosasta, on vaikutelma ehkä vähän turhan tasainen ja yllätyksetön. Tuli vähän mieleen kokemattoman, mutta persoonallisen vaatesuunnittelijaopiskelijan ensimmäiset näytökset. Tässä kuitenkin kaksi kokonaisuutta, joista pidin jossain määrin.

Valentino. Röyhelöiden ja luksusromantiikan kuningas. Voin jo nähdä mielikuvitukseni silmin tupeeratut, lainehtivat hiukset, isot korvikset, kalliit laukut ja jakkupuvut. Kieltämättä mielikuvani Valentinosta on saanut kolhuja, mutta kyllä suunnittelija itse ja hänen jälkeiset merkille suunnittelevat ovat onnistuneet myös todella monta kertaa. Itse Valentinon tyylitaju alkoi mielestäni ennen eläkkeelle siirtymistä selkeästi saada pölykerrosta. Onneksi merkki on viime aikoina kokenut piristymistä ja tuoreita tuulahduksia. Tosin tämä mallisto ei aivan näitä uusia tuulia puhallellut. Varsinkin alun kuvia katsellessani minusta tuntui, että Valentinolla on keksitty yksi mekkomalli, johon he ovat sitten liittäneet rusetteja - vähän pienempiä ja ohuempia ja sitten isompia. Mustavalkoisista kokonaisuuksista tuli ajoittain myös aika vahvoja Chanel-virtauksia, mutta se voi toki olla omaa pikkumaisuuttani. Onneksi kuitenkin loppua kohden mallisto alkoi muistuttaa enemmän sanaa chic kuin ajatusta eiköteilläoikeestiollutkuinyksikaava. Niin helppo kuitenkin loppujen lopuksi olen, että haluaisin hetipikimmiten tuollaiset rusettihanskat ja rusettikengät. Tässä alla ne vaatteet, joihin ihastuin ja rakastuin.

Bouchra Jarrar oli monen muun suunnittelijan tavoin tukeutunut mustavalkoisuuteen. Se lienee varma valinta maailmassa, jossa taantumalla on vielä jälkensä? Tällä kertaa kokoelma (pienestä tylsyyden ajoittaisesta vivahteesta huolimatta) on hyvä ja taas hieman uudenlainen tulkinta vanhasta klassikkoväriyhdistelmästä. Kuvia katsellessani ajattelin 20-lukua, Poirotia (yllätys, yllätys) ja tätä päivää sekä tulevaisuutta. Yksinkertaista ja tyylikästä. Ihanaa.

Am I in love? Is this love? Givenchy. Ah, Givenchy. Olkoon, että kohderyhmänä ovat hyvin todennäköisesti itseriittoiset, rikkaat rikkaitten juuri teini-iän ylittäneet lapset (siltä vaikuttaa), mutta silti tykkään tästä jäljestä ja siitä, että kokoelmalla on vahva runko. Mieluummin vaikka ne 10 tai 11 vaatetta, jos hommalla on vahva juoni. Kaunista, mutta silti kokeilevaa. Kertovaa, mutta silti modernia. Monimutkaista, mutta silti selkeää ja pelkistettyä. Paljon laskeutuvia vaatemalleja ja huolellista leikittelyä eri materiaaleilla ja pintarakenteilla. Eli juuri sellaista monitasoista taidetta, mistä pidän, mitä rakastan. Miljöövalinta muuten muistuttaa McQueenin oman viimeisen malliston esittämispaikasta.

Kuvat: nymag.com/fashion

Jatketaan syksyn haute couturella.

2010-07-14T00:42:00.000-07:00

Viimeksi jäätiin Chaneliin ja nyt siirrytään sitten couturen kovaan nimeen eli Christian Dioriin. Diorin näytökset ovat -kiitos Gallianon- aivan omaa luokkaansa viitteineen ja mielikuvituksellisuuteineen. Joskus tosin tuntuu, että Galliano alkaa kiertää samaa rinkiä kikkailuinensa, mutta kerran se linja toimii, niin pitäköön sen sitten. Ja mikäs siinä, kun siitä tykätään. Minäkin tykkään tästä mallistosta. Ihanaa värikirjoa, siluetteja ja helmoja. Tykkään myös mallien stailauksesta todella paljon ja kasvot peittävät värilliset (muovi?)kaistaleet ovat kovasti mieleeni. Tässä lemppareitani.

Jos Armani Privéltä tullaan varmasti näkemään mekkoja ensi-illoissa sun muissa, toinen yhtä varma tapaus on Elie Saab, joka on paikkansa varmistanut stylistien ja julkkisten keskuudessa. Muillapa Saabeihin ei olisikaan varaa tai mahdollisuutta. Huoh, tämän malliston värit on ihania, tyylikkäitä, syviä.. Tykkään aivan mielettömästi. Malliston aloittava hehkuvan verenpunainen muistuttaa uusimman kynsilakkahankintani väriä ja mieluusti ottaisin tuollaisen mekon sen kaveriksi. Mintunvihertävän sinertävä on yhä edelleen suosikkisävyjäni ja tyylikkään raikkaat nudet miellyttävät vieläkin.

Ah, ihanaa.

Jean Paul Gaultier, lapsuuteni suosikki, ei tällä kertaa vakuuttanut alun mustine pukuineen ja rintaläpysköineen. Muutenkin koko kokoelma tuntui hieman sekavalta. Gaultier pystyy yhä tekemään yksittäisiä mielettömän upeita kokonaisuuksia, mutta viime aikoina minusta on ruvennut vaikuttamaan siltä, että malliston hahmottaminen Gaultierilla on hakusessa. Joko ideoita on liikaa, mieli halajaa sitä sun tätä tai sitten punaista lankaa ei löydy ja tukirankoja etsitään sitten jostain. Vaikka tämä homma ei juoneltaan vakuuttanut minua, oli joukossa todella upeita juttuja. Esimerkiksi limenvihreän kokonaisuuden kohdalla haukoin melkein henkeä.

Vielä jatkuu seuraavassa postissa, mutta vain seuraavassa. ;)

Kuvat: nymag.com/fashion

A fashion lover's gotta do..

2010-07-14T00:00:00.001-07:00

..what a fashion lover's gotta do. Eli syksyn 2010 haute coutureen, jota esiteltiin jo aika sitten, mutta jota en ole käynyt erikseen läpi vielä täällä blogissani kesäkiireistä johtuen. Mutta mieluummin ajan kanssa kuin epämääräisesti hutiloiden, eikö vain?

Mennään järjestyksessä eli aloitetaan Alexis Mabillella, joka on suhteellisen tuore nimi, vaikka suunnittelee jo haute couturea. Ihan kiva mallisto. Mustavalkoisuushan on tosin aina melko varma valinta. Voisipa sanoa ehkä turhankin varma valinta. Pitää nimittäin olla aika nakkisormi, että saa pilattua homman tuolla väriskaalalla. Tosin hyvin mahdollistahan se on.. Mutta jotta mentäisiin pidemmälle niitä usein tallattuja polkuja, Mabille oli "piristänyt" mallistoaan punaisella.. Mutta se siitä, back to the business. Lupaavalta suunnittelija vaikuttaa ideoineen ja kun hän niitä ajan myötä työstää ja saa varmuutta hommaansa, niin hän voi muodostua varsin varteenotettavaksi suunnittelijaksi. Tämä mallisto, joistakin kivoista vaatteista ja kokonaisuuksista huolimatta, ei vakuuttanut täysin, mutta mielenkiinnolla odotan tulevia tuotoksia. Seuraavana ne, joista pidin. (Btw, joidenkin vaatteiden kohdalla kiinnitin huomioni huonoon istuvuuteen, eihän sen pitäisi olla hc:ssä mahdollista!)

Sitten Armani Privén pariin. Armanilla oli valittu aika chloémainen värikartta mallistoa varten ja Chloéa hönki myös mallien stailaus. Tyylikästä ja minulle varsin mieluista se tosin on. Edellinen Armani Privén hc-mallisto oli todella kaunis ja uumoilujeni varmistukseksi mallistoa nähtiin myös todella paljon punaisilla matoilla ja muissa kissanristiäisissä. Tässäkin kokoelmassa vilahtaa todellisia helmiä ja sama punainenmatto-ilmiö tulee varmasti toistumaan. Se mistä en pitänyt ollenkaan, oli noiden vitsin puunappien viljely ihan joka paikkaan! Viesti menee perille vähemmälläkin yrittämisellä.

Chanelin couture-mallisto alkoi rumalla jakkupuvulla. Minuun se punainen laatikko ei iskenyt ollenkaan. Eikä myöskään sitten se toinen ruskea. Aloin jo ihmetellä, että mitä ihmettä Karl on harmaiden hapsiensa alla ajatellut suunnitellessaan vaatteita, jotka näyttävät siltä, että malli on pukenut ensin ylleen villatoppabodyn ja sen päälle mahdollisimman tiukan ja piukean jakun. Tässä kokoelmassa oli siis paljon minun silmissäni rumaa (ja olen varsin avoin kaikelle uudelle ja kokeilevalle). Onneksi Lagerfeld tarjoili lopulta paljon myös mielenkiintoista ja kaunista. Kuten nämä.

Haute couture jatkuu seuraavassa postissa..

Kuvat: nymag.com/fashion

What the f***

2010-07-03T10:19:00.001-07:00

is going on with Blogger? Even though I'm logged in, it decides that I'm out, it doesn't show all the stuff I've put there and it has a mind of its own.. Anyone else having similar problems?

HURTS. Updated.

2010-07-03T06:38:00.000-07:00

I'm sorry that I've been flooding the blog with music posts lately. Oh, wait, no, I'm not sorry. Because music is always such a big inspiration for many artists and people who create visual stuff. So, maybe this will help you readers create something awesome and huge and we'll read or hear about it later in life! :D

You've perhaps heard a dozen times the song where a man sings eerily and beautifully about every second being a lifetime and how he wonders that does it feel better than love. It has taken quite promising positions on the radio charts and already is a small hit, I'd say. Well, the band is HURTS and like many of the great groups in music history (surprise, surprise), it is also British. It reminds me of Depeche Mode and great 80's bands with its melancholic sound and good beats. The song I talked about is Better Than Love but I think that this is even better.

Ladies and gentlemen, HURTS - Wonderful Life.

Update: OH MY. After listening to their songs for several days, I just can't get over the fact how great a band this is! So far, I've absolutely LOVED every single one of their songs. This band will be huge.

Burberryltä meikkejä.

2010-07-02T10:38:00.000-07:00

Sain netin nopeampaakin nopeammilla sosiaalisilla sivustoilla tietää kivan uutisen: Burberry on ruvennut vaatteiden ja asusteiden ohella tekemään meikkejä Burberry-naisen tyyliä täydentämään. Kuvien perusteella meikeissä on panostettu yksityiskohtiin ja tyylikkääseen ulkomuotoon.

Kaikille tuttu ruutumotiivi toistuu luomiväripaleteissa, huulipunien kyljissä ja rasioiden pinnoilla. Väreissä on keskitytty klassisiin ja ajattomiin sävyihin merkille uskollisesti.

Luonnollisesti markkinoinnin ytimessä on mainoskampanja, jota on jo kuvattu ja jota vuorostaan mainostetaan näillä making of-kuvilla. Kampanjan kasvoina ovat tietenkin musertavan kauniita malleja.

Lähde ja lisää infoa.

Sain kivoja tavaroita.

2010-07-02T08:39:00.000-07:00

Sain tänään lähimmäisiltäni kauniita ja hyödyllisiä tavaroita enkä voi muuta kuin ihmetellä sainko minä ne oikeasti? Jotenkin mieli on tahtonut laahata lähellä maata viime aikoina ja on tuntunut, että en tee tarpeeksi, joten tuntuu melkein syylliseltä ottaa vastaan jotain kivaa. Sain yllätyksekseni haaveilemani muffinssivuoan ja sen kukkuraksi ihanan leivontakirjan. Täytyy kiitokseksi kyhätä jotain herkullista noita kahta hyödyntämällä.

Sitten sain kaupunkivisiitin lopuksi paidan, jota hipelöin ja ihastelin ja sovittelin ja mallailin. Paita on ihanan rento: tarpeeksi peittävä, mutta kuitenkin väljä ja kauniisti laskeutuva. Ja maksoi 8,35€ (paljon minun tämän hetken budjetissani)! Minulla oli itse asiassa jo ennestään samanhenkinen paita, mutta pitempi, erilaisella kaula-aukolla ja huonommasta materiaalista tehtynä. Ja entinen paita on sitä paitsi monta vuotta vanha ja, kumma kyllä, myös kadonnut jonnekin.

La Perla + Jean Paul Gaultier

2010-06-30T12:15:00.001-07:00

Jean Paul Gaultier ja alusvaatemerkki La Perla ovat lyöneet hynttyyt yhteen erikoismalliston ajaksi. Tiedossa on siis korsetteja ja tyylikkään rohkeita alusvaatteita.

Mallisto tulee myyntiin La Perlan ja Gaultierin liikkeisiin sekä isoihin tavarataloihin, jotka myyvät La Perlaa, tämän vuoden marraskuussa. Oh, odotan innolla ja samalla odotellessani yritän saada selville, mistä saisin yhden tuotteen itsellenikin.

Lähde.

I'm in love.

2010-06-29T07:23:00.001-07:00

Just went to see what's new in theOutnet. I guess you begin to wonder why I visit the website so often but it is because I've subscribed to their newsletter. So they always keep me posted. And again they informed me with huge font-size and colourful letters that they have a 70% sale going on. Of course I had to see (like every week) what they were selling this time. Lots of beautiful, summery stuff and

then these Brian Atwood heels.

I know that they are kind of barbiedollish but I still fell in love with them. So pretty, so inspiring , so versatile and goes -oh- so well with simple outfits that need the extra punch.

Then, I saw these fresh, modern but still very feminine Stella McCartney shoes.

Would go perfectly with a flowy dress or a pair of neutral coloured silkpants and a masculine jacket.

Pics: theoutnet.com

Huulipunia

2010-06-28T11:41:00.000-07:00

Olen viime aikoina -tai vuosina- innostunut eri värisistä huulipunista. Punainen oli tietenkin ensimmäinen, mitä käytin. Sitten siirryin mattaan vaaleanpunaiseen, mitä saikin etsiä kissojen ja koirien kanssa, kunnes löysin täydellisen Rimmelin hyllystä. Viime syksynä etsin samalla tavalla kirkkaan oranssia huulipunaa, mutta budjettini ei riittänyt täydelliseen vaihtoehtoon vaan jouduin ja päädyin ostamaan halvemman, Goshin huulipunan. Se on hyvä kyllä, mutta ehkä aavistuksen liian tumma makuuni. Vaikka tykkään luonnollisista punista, jotenkin välillä haaveilen, kuten oranssin kohdalla, ajoittain rajummista väreistä. Mielessäni ovat käyneet niin vaalean violetti, keltainen ja tumman violetti. Yleensä erikoisempia sävyjä ei tosin löydä kuin ehkä netistä. Siksi ne jäävät useimmiten hankkimattakin.

Viimeisimmät rakkauteni ovat Sephoran huulikiilto (Pink-o-lada, listassa aika alhaalla) ja Chanelin Rouge Allure, josta lätisinkin jo aiemmin. Sephoran kiille oli edullinen, värejä oli vaikka mitä, eikä kiilto ole tahmaista ja tahri hampaita. Kiillossa on vähän kimalteitakin, mutta ei ollenkaan häiritsevästi. Itse asiassa käytössä kimalteita ei huomaa vaan ne ovelasti sulautuvat huuliin. Chanelkin on siitä loistava, että se on huulipunaksi todella moniulotteinen, tarpeeksi luonnollinen ja kevyt ja kuitenkin jonkin värinen.

Tällä hetkellä huulipuna ja -kiiltovarastoni on hyvässä kunnossa. Edellämainittujen lisäksi minulla on kevyen vaaleanpunaisia ja korallimpia kiiltoja, jotka ovat ihanuudestaan huolimatta aina unohtuneet jonkin käsilaukun pohjalle tai sivutaskuun. Toista laukkua käyttäessä unohtuneet saattavat jäädä käyttöä vaille pitkäksikin aikaa. Mutta nuo tuossa ovat sitä minun meikkipussini ydintä.

Yngh.

2010-06-27T23:49:00.001-07:00

Ahdistaa. Tällä kertaa ei uusi iso muutos vaan muut asiat elämässä. En lähde niitä sen tarkemmin erittelemään, koska minulle ja toisille osapuolille tulisi siitä vain paha mieli ja sydänsuru, mutta haluaisin kysäistä ja heittää ilmoille kysymyksen: miten te käsittelette ahdistusta, isoja päätöksiä, odottamista, isoja kysymyksiä?

Itse yritän yleensä rauhoittaa mieltäni musiikilla, elokuvilla tai lukemisella -tai sitten leipomalla. Ainut ongelma leipomiseni suhteen on vain se, että kukaan ei ole leipomuksiani syömässä. Eli en voi siis tehdä kakkuja tai muffinsseja tai kolmen suklaan keksejä kovinkaan usein.

Yritän myös ajautua jonnekin mieleni sopukoihin ja sieltä ponnahtaa haaveilemiseen, paikkaan, jossa ei ole rajoja, ei seiniä, ei negatiivisuutta vaan juuri kaikkea sitä, mitä minä haluan.

Haaveillessani käyn hitaammilla kierroksilla, sydämeni saattaa pakahtua, mutta ainakin se on vähän positiivisimmista syistä kuin normaalielämässäni. Muistan kuinka ala-asteella ekan luokan todistuksessakin opettaja arvosteli minut hyväksi oppilaaksi, mutta kritisoi minua ajoittaisista haaveisiin unohtumisesta. Muistan itse tuijotelleeni usein ikkunasta ulos ja unohtaneeni kaiken, mitä ympärilläni tapahtui. :)

Eilen ahdistelin koko päivän järkyttävää unta, jonka näin. Olin puhunut ystäväni kanssa puhelimessa lauantaina ohimennen Kiinasta ja maahan liittyvistä stereotypioista. No, eikös vilkas mielikuvitukseni kyhännyt siitä seuraavaksi yöksi minulle sellaisen unen, jolle kaikenmaailman yrjökauhuelokuvat jää kakkoseksi. Oli kidutusta, paloittelemista, kaikkea sellaista. En tajua, miksi näin niin järkyttävää unta, koska en edes katso tuollaisia elokuvia.

Yksi tapa käsitellä ahdistusta, joko tuollaista päivän kestävää tai pitempikestoista, on myös muoti. Kun olen edennyt musiikin kuuntelusta ja elokuvista leipomiseen, haaveiluun, minulle tulee tarve tuottaa se päässäni pyörittelemäni ulos, paperille. Eli tavallaan ulkoinen ärsyke pistää minut tuskaiseen olotilaan, pyörittelen tilannetta ja olotilaani päässäni, otan mukaan apukeinoja, soppakauhoja, ja lopulta minulle tulee suuri tarve purkaa se kaikki ulos, mutta eri muodossa, missä se kaikki on mennyt sisään. :)

Nyt minulla on vain käsiteltävänä ahdistus, joka on enemmän tai vähemmän pyörinyt mieleni päällä pari viimeistä vuotta. Vai onko nyt mennyt jo kaksi ja puoli? En tiedä. Uaah. En tiedä.

Khachaturian - Waltz

2010-06-25T13:46:00.000-07:00

Wanna hear one of my all-time favourite waltzes?

Usually, when you think about waltz as a genre of music in general, you don't associate it immediately with passion and deep, desperate love. But to me, Khachaturian's waltz from Masquerade is an exception and also an equivalent to the most passionate, jealous and romantic tangos one can imagine. This one burns.. Deep. Enjoy.

Late night music..

2010-06-23T14:18:00.001-07:00

.. just for you, my dear readers. This is a pure classic. The Pixies' Velouria.

Goodnight!

Balmain

2010-06-23T13:51:00.000-07:00

Balmain terävine olkapäineen alkaa olla vähän jo eilisen juttuja. Varsinkin, kun jokaisessa taviskaupassa on alennusrekkikaupalla piikkiolkapäisiä trikoopaitoja. Pussihihat ja -olkapäät vielä menee, samoin olkatoppaukset, olkapäiden korostukset, mutta balmainmaiset ekstratöröttävät olkapäät hivuttautuu pikkuhiljaa so last season-listalle.

Mutta.

Ainahan tällaisissa sääntöä muistuttavissa asioissa on se mutta. Se poikkeus.

Selailin tapani mukaan theOutnetin valikoimaa ja siellä on ollut menossa iso Balmain-ale. Huomaa muuten merkin trendikkyyden, kun melkeinpä kaikkien sen tuotteiden perässä on tuttu violetti sold out-merkki. Nopeasti sivua alaspäin rullatessani törmäsin tähän jakkuun.

Ja vilkaisin sitä kerran. Jatkoin rullailemista alaspäin. Nousin takaisin ylös. Katsoin jakkua uudelleen. Chanel. Rullailin ylöspäin. Menin takaisin alaspäin. Katsoin jakkua. Chanel+Balmain+katumuoti+rokki. Mietin hetken. "Tuo on jo niin nähty, mutta silti voisin kuvitella käyttäväni sitä."

Jakku on menossa jo ohi, mutta silti huomasin tykästyväni siihen. Toinen tuote, johon ihastuin oli tämä Balmain-hame (joka muuten sopisi aika hyvin yhteen tuon jakun kanssa).

Sinänsä jos keksii yhdistää tyttömäisen pilkkukankaan ja rokkikettingin, tulee ensimmäisenä mieleen, että ei ole työstänyt suunnittelijuuttaan ja suunnittelijan aivojaan hirveän pitkälle, mutta tässä tapauksessa tuollanen idea kyllä toimii. Tykkään.

Ja myönnän rehellisesti pitäväni Balmainin kapeista silueteista, istuvista vaatteista, jotka saattavat lököttää tai töröttää tarkoin harkituista paikoista. Pidän mustasta, kapeasta tyylistä.

Toivotaan, että Balmainilla keksitään taas jotain uutta, yhtä menestyksekästä.

Kuvat: theoutnet.com

Interpol - Lights

2010-06-23T06:21:00.001-07:00

Interpol just released their new video for the song 'Lights', directed by Charlie White. The concept of the video isn't entirely new and fresh (lots of black and white, different surfaces) but it's still very alluring, distrubing and sensuous. Here it is.

You should definitely take a moment and listen to this band's records, in general. One of my favourites..

Sitä saa mitä tilaa

2010-06-22T12:30:00.000-07:00

Tiedättekö, kun jostain asiasta on haaveillut vuosia ja kun sen vihdoin saa tai saavuttaa, se ahdistaa? Itse olen haaveillut vaatesuunnittelusta jo pienestä tyttösestä asti ja nyt minulla olisi mahdollisuus tehdä siitä uraa ja mikä on tulos? Ahdistus. Ahdistaa muuttaa kaupunkiin, josta en pidä. Ahdistaa mennä ympäristöön, jossa ihmiset vaikuttaa (ja valitettavan usein ovat sitä) siltä kuin olisivat haistelleet jätöstä tikun nokassa ja puhuvat nasaalilla, narisevalla äänellä mukaviisaita. Ahdistaa yrittää tuottaa vaatetaidetta, jota minulta halutaan eikä sellaista, mitä itse haluan tuottaa. Ahdistaa, että minulta odotetaan sitä, että olisin taas yksi suunnittelija muiden pohjoismaalaisten joukossa. En tahdo olla yksi niistä modernien, veistoksellisten, valkoisten vaatteiden suunnittelijoista. Tahdon oikeasti tuottaa kauniita, mielenkiintoisia vaatteita, joita voi käyttää, ehkäpä vielä useammin kuin kerran tai myöhemminkin kuin vain nyt tänä vuonna. Joidenkin mielestä se voi olla turhan kaupallinen ajattelutapa, yllätyksetöntä, mainstreamia, mutta onko Suomessa pahemmin sellaisia suunnittelijoita edes ollut? Sen sijaan hyvinkin taiteellisia suunnittelijoita on. Muistaako kukaan heidän nimiään? Onko kellään heidän vaatteitaan kaapissaan?

Hakiessani tuonne oppilaitokseen ahdistus alkoi, kun astuin rakennukseen eräänä päivänä sisään ja tajusin, että niin moni hakijoista ja siellä opiskelevista näytti samalta tai samasta muotista veistetyltä. Heitä yhdisti erilaisuuden- ja taiteellisuudenhakuisuus, mutta he kaikki olivat epätoivossaan aivan samanlaisia. Pikku Myy-nuttura, punaiset huulet, vintagetyyliset silmälasit, porkkanahousut, pikkujakku tai löysä painijatoppi, matalat nauhakengät.. Tai sitten toiselta puolelta lyhyeksi ajellut hiukset, jotka ysärihenkisesti pitenevät toisella puolella, paksusankaiset musta lasit, hassut kirpparihousut tai kivipestyt farkut, paksupohjaiset korokesandaalit, retro-kasaripaita. Välillä tuntui siltä, että olin astunut muotibloggareiden ja Trendi-lehtiläisten ydinpesään ja etsin vain ulospääsyä.

Menenkö sinne, minne minulla on nyt pääsy? Menenkö ja toteutanko vuosien haaveeni, vaikka siitä jo välillä luovuinkin? Menenkö ja sodinko viisi vuotta odotuksia ja kriteereitä vastaan? Jaksanko sitä? Tarraanko tähän ja toteutan itseäni vai onko tämä vain testi ja muistutus siitä, että aina ei kannata toivoa ja saada sitä, mitä haluaa?

Sing-a-ling

2010-06-21T11:49:00.000-07:00

Huu. Tämän ja viime päivien kuulumisista sen verran, että minua pyydettiin laulamaan muutamaa kappaletta. Olen siis muistaakseni joskus aiemmin jo täällä paljastanut omaa salaista harrastustani eli laulua pienessä muodossa, sivulauseessa. Nyt olenkin siis ihan vähän innoissani, että pääsen laulamaan vähän virallisemmin kuin vain kotonani ja itselleni. Laulu äänitetään huomenna ja toivon, että kaikki menee putkeen ja säveltäjä on tyytyväinen. Se täytyy kyllä sanoa, että laulut ei tyyliltään ole ihan ominta itseäni ja sen takia niiden tulkitseminenkin on vähän haasteellisempaa, mutta mikäs siinä. Kunhan pääsen toteuttamaan itseäni. :) Huomisen purkituksen jälkeen harjoittelua odottavat kolme muuta uutta kappaletta samaiselta säveltäjältä. Kiva saada tekemistä. Pelkäsin jo, kun häät, opiskelukiireet ja muut menivät ohi, että mitäs nyt. No, tätäs nyt.

Yay.

Eilistä juhlapukeutumista

2010-06-20T10:57:00.000-07:00

Olen täällä parin otteeseen tilittänyt pukeutumisongelmiani alkukesän häihin liittyen. Vatkasin mustan mekkoni kanssa ja päädyin tilaamaan uuden, punaisen netistä, koska päädyin siihen tulokseen, että ehkä se käy paremmin morsiamelle ja muulle juhlaväelle. Olin siis yksi kaasoista ja yritin ottaa mekkovalinnoissani myös heidän pukuvalintansa huomioon, vaikka se ei ollutkaan mikään vaatimus. Nyt olen ihan tyytyväinen päätökseeni ja annan pikkumustani odotella kaapissa sopivampaa tilaisuutta.

Häät oli eilen ja pukeuduin siis siihen punaiseen mekkoon ja vanhahtavan sinisiin korkkareihini, joista olen huokaillut täällä aiemminkin. Hiukset minulla oli toispuoleisella kiharanutturalla, sormessa Pariisin tuliaissormus, korvissa "timantti"korvikset (oikeesti, keksiikö kukaan muovitimanteille muuta nimitystä kuin timantin? Eihän ne oikeita ole, mutta..) ja huulikiilteen ja kännykän kuljettelin koko päivän ajan vintage-kirjekuorilaukussani. Tässä otteita..

Ongelmat korjaantuivat, päivä oli ihana, morsian kaunis, sää loistava illan sateesta huolimatta, ja vieraat olivat iloisia. Juhlat on ihania. Juhlikaa ihmiset useammin ja kutsukaa läheiset mukaan.

Pengoin vanhoja lehtiä..

2010-06-20T03:40:00.000-07:00

.. ja ainahan siellä törmää hauskoihin juttuihin ja hilpeisiin vanhoihin mainoksiin. Mainokset erityisesti pistää naurattamaan, koska ennen aikaan turvattiin paljon pitkiin mainosteksteihin, joissa tilitettiin tuotteen hyvät ominaisuudet ihan perin pohjin. Tässä esimerkiksi meille vieläkin tutun meikkimerkin mainos.

Nykyisin lähinnä mainosten tekstit on tiivistyneet yhteen muutaman sanan sloganiin ja loput tekstit on pientä pränttien mainoksen sivuosassa. Präntti tunnetusti koostuu tiedosta siitä, että tätä tuotetta on oikeesti testannu vain 20 koekäyttäjää jne.

Kiinnitin vanhoja MeNaisia ja Annoja selaillessani huomiota myös muotijuttuihin ja tyyliin ylipäätään. Jostain lehtikasan lehdistä poimin tällaisen tyylipalstasivun.

Palstan kieli on huoliteltua ja kohderyhmä selkeästi suomalaiset, omatoimiset naiset, jotka osaavat tehdä vaatteensa itse. Esim. palstalla vinkataan, että "Hieman vanhahtava, mutta tällä hetkellä uusi asia on ns. kertova kirjailu puseroissa ja mekoissa. Aihe saattaa olla mikä tahansa , esim. auringonlasku. Tarvitaan vain pop-taiteilijan kyky aiheen sommitteluun ja paljon värillisiä paljetteja sekä pitkiä helmipuikkoja."

Lopuksi vielä kuva ihanasta kuvituksesta. Noissa vilkaisemissani naistenlehdissä oli paljon jatkotarinoita, jotka oli käännetty enkusta suomeen. Jatkotarinat olivat ilmeisesti kova juttu tuolloin, ja ne tarinat, mitä näin oli kuvitettu mielenkiintoisesti ja kauniisti eri tyyleillä. Tähän tyyliin ihastuin kovasti, varsinkin väreihin, mutta valitettavasti siitä oli jäljellä vain pieni pala. Joku oli käynyt repimässä sivua.

Nuo värit itse asiassa inspiroi minua niin paljon, että taidan hyödyntää niitä seuraavissa vaatepiirroksissa.

Aurinkolaseja

2010-06-16T12:50:00.000-07:00

Huoh. Köyhänä opiskelijana tietenkin haaveilen. Haaveilen varsinkin asioista, joiden saavuttamiseksi tarvitsisi tukun rahaa: matkasta Belgiaan tai jonnekin kauemmas, hyvästä konsertista, pakenemisesta jonnekin, jossa saisi olla hetken hiljaa ajatustensa kanssa, parista minua kovasti houkuttavasta CD:stä (Spotify ei tähän enää riitä), uudesta iPodista kosahtaneen tilalle (se isompi lärpäke, mutta ilman puhelinominaisuuksia -ihan niin pitkälle en halua lähteä hifistelemään) ja aurinkolaseista. Kaikki nuo vaatisivat säästämistä, mutta mistä säästät, kun ei ole tuloja. Oma vika, kun lähdin opiskelemaan paikkakunnalle, josta olisi tuskaisen vaikeaa ellei mahdotonta löytää kesäksi työtä. Puhelinmarkkinoimaanhan minä en lähde! Joten kärsin uppiniskaisuudestani.

Muiden haaveiden käsittelyn taidan jättää joko kokonaan tai sitten myöhempään ja keskityn listan viimeiseen kohtaan. Minulla on jo aurinkolasit, hyvät ja klassiset. Sopivat hyvin kalpeaan ihonsävyyni, koska ovat ruskeansävyiset, mutta tummat. Niillä näkee hyvin, koska niissä on vahvuudet ja ruskeasävyisyys auttaa asioiden terävässä hahmottamisessa. Lasit pysyvät suht hyvin liikkuessa paikoillaan, ovat oikean levyiset ja sopivat kulmakarvojeni malliin. Ainut, mikä laseissa mättää, on niiden sangat. Joko pääni on vino tai korvani eri korkeuksilla, mutta toinen sanka joka tapauksessa vähän ajan pitämisen jälkeen alkaa painaa ikävästi korvan takaa. Sitten tietenkin on toinen vähemmän vakavasti otettava motivaattori haaveideni takana: Victoria Beckhamin ja Louis Vuittonin viime näytöksissä käytetyt aurinkolasit.

Tai täytyy ehkä punastelustani ja kiemurtelustani huolimatta myöntää, että ehkä suurimmaksi osaksi haaveilen uusista aurinkolaseista ja nimenomaan tuollaisista ihan vain siksi, että ne on niin ihanat. Vanhojen lasien pikkuvika (tai ei se enää miltään pikkuvialta tunnu muutaman tunnin jälkeen) tukee vain sopivasti aurinkolasihaaveita ja tekee haaveistani vakavammin otettavat. Tuhma, tuhma Pomme. Hyi.

Viime vuonna jo haaveilin vintagemaisemmasta ja naisellisemmasta lasityylistä ja nämä kaukolasini ovatkin juuri sellaiset. Mutta aurinkolasini eivät.

Katsokaa näitä kaunokaisia - eihän noista voi olla haaveilematta!

Victoria Beckham

Marni

Emmanuelle Khanh

Cutler and Gross

Eikö ole aika ihania? Vai olenko yksin hurahtanut tuollaisiin? Olenko sekaisin, mittaanko kuumeen? :)

Täysin vastaavia laseja, mitä LV:n näytöksessä näkyi, en ole vielä löytänyt. Minulla on siis kaksi lasimallia haaveissani: täysin tai melkein pyöreä ja kissamaisempi ja matalampi malli. En haaveile koko päätäni peittävistä lautaslaseista, mutta en myöskään ratiamaisista laseista, jotka saavat minut lähinnä näyttämään mummolta tai turhan fanaattiselta Marimekko-fanilta.

Mutta ainahan sitä saa unelmia olla ja ilman haaveilua elämä olisi kuin hyvä kastike ilman mausteita. Eli täysin hukkaan heitettyä pohja-ainesta. Ainakin minulle haaveilu on olennainen osa omaa onnellisuuttani -enkä häpeile myöntää sitä, olin köyhä opiskelija tai en. Öitä!

Kuvat: nymag.com/fashion, netaporter.com

Monday music

2010-06-14T13:11:00.001-07:00

I've been listening to Muse for years now, and I'm happy to say that after some quieter years they've really risen back to the top with their latest albums Black Holes.. and the Resistance.

So now I'm going to treat you to late night music. This is Muse's Neutron Star Collision with clips of the band and of the new Twilight/Eclipse -movie that will make many hearts beat faster, I'm sure. Even I have to admit that I'm always up for a great love story (although, basing my view on the previous two films, I must say that the actors should've taken a couple more acting courses before they started filming. Too much pouting, biting lip, sighing and moaning for my taste).

Enjoy.. 'cause looooove is foreeeveeeeer.

I felt blue today

2010-06-14T11:39:00.000-07:00

Ohjelmavinkki

2010-06-14T00:06:00.000-07:00

Yle näyttää mielenkiintoista dokumenttisarjaa Muotinäytös huomenna!, jota voi katsella myös Areenalta, jos ei telkkarin ääreen kerkeä. Sarjassa päästään seuraamaan muutaman muodinluojan touhuamista päivää ennen muotinäytöstä ja näkymä kulissien taakse on kyllä kiehtova. Luvassa on siis kasoittain ihanaa muotia, viime hetken katastrofeja, teknisiä ongelmia, vimmattua ompelemista, yksityiskohtia, hampaiden kiristelyä, vatsahaavoja ja ihastelua.

Sarjan aloitti Sonia Rykiel ja seuraavana vuorossa on Jean-Paul Gaultier.

Kuva: yle.fi

I wanna look like this when I'm fifty

2010-06-12T08:23:00.000-07:00

No. I wanna look like this NOW.

I'm having a day off and after reading, making myself a dinner, walking my dog and washing a pile of clothes (doesn't quite sound like a day off, after all) I went to see what's been up in the Madonnaland. Bumped into some four-year-old Madonna photos and I was in awe. The clothes pleased my eye so much that I had to stare and examine the pics thoroughly for a couple of minutes. And she even has the same hair colour as I have naturally. Woo hoo. Makes my ordinary life more exciting.

Pics: allaboutmadonna.com (and yeah, the pics are from 2006 and M is pictured in them in J-P Gaultier's show)

Alejandro

2010-06-12T03:01:00.000-07:00

Hmm. Katselin tuosta uusimman Gaga-videon ja olin kyllä vaikuttunut. Tyylikästä ja taattua Steven Kleinia tietenkin. Kannattaa opiskella Stevenin työhistoriaa vähän tarkemminkin, jos mies ja nimi eivät ole sinulle tuttuja.

Viimein kaka on viskannut turhan tuotesijoittelun kanssa kikkailemisen ojaan ja tekee sitä mitä pitääkin. Liekö Steven kovistellut?

Se, mikä videossa häiritsi oli sen vahvat Madonna-väreilyt. Menkääpä vilkaisemaan Express Yourselfia, Justify My Lovea, Voguea, Confessions-ajan juttuja ja Re-Invention Tourin backdropeja. Hmpfh. Omaperäinen, my ass, kekseliäs, toki.

Mutta. Sekin täytyy sanoa, että Gaga tais nyt voittaa viime vuosien Madonnan musiikkivideot ihan popin kuningattaren omin asein.

Haikeana muistelen kultaista 90-lukua, jolloin M läjäytti kuluttajien silmille ristiriitaista, monitasoista, viihdyttävää ja edellä aikaansa olevaa videotaidetta. Madge, we miss you, come back.

Lyhyt tuotesuositus

2010-06-06T05:12:00.000-07:00

Tässä aiemmin kertoilin Pariisin tuliaisistani ja listasin myös Diorin Diorshow Extase-ripsivärin. Nyt täytyy erikseen todeta, että on muuten hyvä ripsiväri. Ostin sen ilman mitään viikkokausien taustatutkimista ja pohdintaa ja (siitä huolimatta vai siitä johtuen, en tiedä) oon kyllä todella tyytyväinen.

Ei tule paakkuja, pidentää ripset (ei nyt ihan sellaisiksi photoshop-ripsiviritelmiksi niin kuin aina mainoksissa), ei liimaa ripsiä yhdeksi patukaksi ja kestää silmissä päivän loppuun asti. Kaiken lisäksi jälki näyttää todella luonnolliselta ja harja tuntuu kivan pehmeältä levittäessä. Se on muuten hauskan mallinenkin!

Ripsistä ja luonnollisuudesta tuli muuten mieleeni, että en käsitä sitä illuusiota, missä valitettavan moni nainen elää ripsiensä suhteen: sitä väriä ei ole pakko tai edes suotavaa lastata hentoihin ripsiin kahtakymmentä kerrosta ja paakkua paakun päälle. Jos omat ripset on harvat tai lyhyet, suosittelen tehokeinoksi ripsentaivutinta ja luonnollista jälkeä vaikka smokey eye-meikin kera sen sijaan, että tekee tieten tahtoen ripsistään karvahämähäkin koipien näköiset. Tai sitten jos on rahaa ja tahtoa, voi hankkia ripsenpidennykset, jotka ammattitaidolla laitettuna kestää hyvin ja näyttää aivan mielettömän hyvältä!

Movie time

2010-06-03T01:51:00.001-07:00

Because I'm in the mood for movies, I'll talk a little about them here, too. Yesterday I went to see the Sex and the City 2 which surprised me positively. It was light, funny and more like the series than the first movie. But don't expect to see an instant classic or an Oscar nominee.. Well, I guess it's obvious.

Another movie I saw this week was Drew Barrymore's directorial debut Whip It. It's a movie about a 17-year-old girl suppressed by her pageant-loving mother and about the girl's falling in love with roller derby and a good-looking rocker called Oliver. I didn't have huge expectations, I had heard somewhere that this is actually a quite good film, but otherwise, I was very open-minded while deciding to rent it at the local kiosk.

And, yes, it was a good movie.

It was funny and fresh but it was also very down-to-earth or as down-to-earth as a movie can be. The soundtrack's good. The casting is perfect. And the movie also introduced me to a new musician, Landon Pigg. I also liked the fact that even though being the director of this film, Drew Barrymore didn't put herself in the front (like many of her colleagues have done). She's there but she's in a supporting role. And fashionwise? Funny, cool, rockish.

So.. I definitely recommend this. Go. Rent it.

Pics: filmofilia.com

New Yooork and a bit of Abu Dhabiii...

2010-06-02T11:42:00.000-07:00

Kävin katsomassa Sex and the City 2:sen. Odotukset eivät olleet kamalan korkealla, mutta suht positiiviset, koska trailerin perusteella osasin arvioida tämän elokuvan olevan edeltäjäänsä kepeämpi ja tunnelmaltaan lähempänä sarjaa.

Elokuvassa olikin niitä ihania ja perinteisiä Sinkkuelämää-vitsejä ja -sanaleikkejä. Oh, tuli ihan muistot mieleen niistä hyvistä ajoista, kun sarjaa vielä tehtiin. Se oli myös kivaa, että tällä kertaa elokuvan tekijät eivät nähtävästi yrittäneet luoda väkisin jotain elämää suurempaa juonikaarta vaan keskittyivät (niin kuin sarjassakin) melko arkipäiväisiin ja universaaleihin aiheisiin. No, tietenkinhän siinä on kunnon kuorrutus fantasiaa päällä, mutta siksihän koko hommasta tykätäänkin.

Ja ne vaatteet, asusteet.. Ooh. Viimeistään niitä katsellessa kyllä tiedostaa, että tarina on todellakin fantasialla höystetty, mutta silti se inspiroi omaakin pukeutumista. Miksi pitäisi pitäytyä mahdollisimman vaatimattomissa vaatteissa, alipukeutua ja väheksyä pukeutumisen merkitystä, kun maailmassa on niin paljon kaunista ja jokaisella mahdollisuus tuoda sitä kauneutta omaan elämäänkin? Yksi asuista, joka sai minun silmäni kiilumaan ja aivosoluni hyrräämään vinhaa vauhtia, oli Samanthan Vivienne Westwood-tunika. Tahtoo samanlaisen ja asustaisin sen juuri niin kuin elokuvassakin. Voih.

Mitään Oscarin arvoista ei kannata tätä katsomaan mennessä odottaa, mutta Oscaria tässä ei mitä ilmeisimmin tavoitellakaan. Laatuhömpällekin on aina tarvetta eikä se ole yhtään sen huonompaa kuin kyynelkanavia kuormittavat klassikkodraamat.

Elokuvassa vilahtaneista vaatteista ja asusteista osaa voi käydä huokailemassa virallisten nettisivujen vaatekaappiosuudessa. Kipaisepa siellä. :)

Kuvat: filmofilia.com, sexandthecitymovie.com

Ah. Aamupalaa.

2010-05-31T23:52:00.000-07:00

Menin taas aamupalaksi theOutnettiin selailemaan uusimpia tulokkaita ja siellä odotteli iso kasa ihanaa Halstonia. Kauniisti laskeutuvia ja yksinkertaisia paitoja, mekkoja ja haalareita - täydellisiä kesäpukeutumiseen. Olen ollut rakastunut laskoksiin ja kikkailuun materiaalin käyttäytymisen kanssa jo pitkään, koska taidolla laskostettu ja räätälöity vaate ei tarvitse kaveriksi isoa kasaa asusteita ja killuttimia. Itseasiassa ne ei käy vaan pääasia kokonaisuudessa on tuolloin se vaate. Katsotaanpas esimerkiksi muutamaa Halstonia..

Tässä paita, johon silmäni liimautuivat ensimmäisenä. Miten kaunis. Tuo ei tarvitse kaverikseen kuin kapeat housut tai polvipituisen hameen, korkokengät ja pari korua, ja se olis sit siinä.

Tässä samanvärinen mekko. Tämä ei kaipaisi rinnalleen kuin näyttävät korvikset ja cocktail-sormuksen.

Sitten listalla komeilivat vierekkäin kaksi ihanaa vaatetta, jotka kyllä yhdistäisin samantien, laittaisin jalkaani nahkaiset ja sandaalimaiset kiilakorkokengät ja päähäni isot, pyöreät aurinkolasit. Camilla and Marcin pillifarkut ja See by Chloén mekon.

Ja vielä yksi löytö, johon rakastuin kanssa samalla sekunnilla, kun siihen katsoin. Tässä ihana Donna Karanin mekko. Paitsi, että tää ei ollut juuri tulleiden joukossa vaan on komeillut sivuilla jo jonkin aikaa.

Ihanaa tiistaipäivää!

Btw.

2010-05-31T02:55:00.000-07:00

Lisäyksenä aiempaan Pariisi-hehkutukseen: sain viikon aikana sellaista palvelua liikkeissä ja hotellissani, mistä Suomessa saa valitettavan usein haaveilla. Tai itseasiassa, Suomessa sellaista ei ole edes osannut haaveilla. Joten..

.. kaikki te palvelualalla työskentelevät: palvelkaa oikeasti asiakkaitanne! Harmittaa ihan, miten vaatekaupan tiskejä hoitavat tympiintyneet teinit (näin kärjistetysti), joita ärsyttää tehdä töitä kavereitten kanssa ajanvieton sijaan, ja meikkihyllyjen tädit, jotka pitävät ilmaisnäytteistä kynsin ja hampain kiinni. En tarkoita, että käväisin paratiisissa ja tulin takaisin. Kyllä Ranskassakin törmäsi töykeisiin ihmisiin, kaduilla haisi ajoittain p*ska, joka toinen tupakoi ja niin edelleen, mutta silti verrattuna Suomen myymälöihin, tuntui, että ensimmäistä kertaa sain juuri sitä palvelua, mitä tarvitsin ja ansaitsin.

Luulen, että iso erottava tekijä näissä tapauksissa on asenne. Suomessa asiakkaisiin asennoidutaan valmiiksi varauksella, kielteisellä sävyllä ja asiakas arvioidaan päästä varpaisiin sillä sekunnilla, kun hän astuu liikkeeseen. Työntekijä todennäköisesti haaveilee seuraavasta tauosta tai illallisesta (no, kukapa ei) ja antaa sen näkyä. Pariisissa minusta tuntui, että en vaivannut myyjiä tai kassahenkilökuntaa (paitsi iltapala- ja suihkusaippuaostoksilla Monoprix'ssä törmäsi todella väsähtäneisiin kassoihin) vaan sain tulla myymälään sisään tuntematta järkyttävää syyllisyyttä.

Tiedän, että rajaan tapaukset nyt melko rankalla kädellä, sillä hyviä asiakaspalvelijoita löytyy Suomestakin ja ranskalaisilla on vielä paljon tehtävää stereotypioiden muuttamisessa. Yleistäminen toimii harvoin, mutta tässä tapauksessa kokonaiskäsitykseni suomalaisista myyjistä ja pariisilaisista myyjistä on helpompi kuvata kärjistäen, koska tältä minusta nyt vain rehellisesti tuntuu. Mielestäni moni suomalainen myyjä/ihminen voisi ottaa päänsä ahteristaan, lopettaa muiden kadehtimisen ja lyttäämisen, pyrkiä saamaan energiansa positiivisesta asenteesta ja nauttimaan ilon tuottamisesta muille.

That's all. ;)

Sunday music

2010-05-30T13:36:00.000-07:00

Vähän kesäistä piiskettä Kylielta näin loppuiltaan tai oikeastaan keskiyöhön. Aika kiva, vai mitä?

Pariisin tuliaisia.

2010-05-30T13:12:00.000-07:00

Viikonloppu takana ja Suomessa jo useampi päivä. Silti Pariisi muistissa tuoreina jälkinä, ääninä korvissa ja hajuina nenässä. Pariisi on kyllä kaikkien aistien kokemus.

Ostin matkalla vähän huolettomammin, koska sitä varten olin säästänyt rahojani. Ostin Speculoos-levitettä Belgian ikävääni, suolankukalla maustettua karamellikastiketta (joka on ihanaa muurinpohjapannulettujen kanssa), Dijon-sinappeja kesäisissä mauissa ja tietenkin tuliaisia. Vaatekaappiini ja meikkipussiini ostin pari toppia, korvikset, tämän takin

(on muuten aivan minun unelmieni takki ja se sujahti päällekin kuin täydellisesti muodoilleni räätälöity hansikas), haaleanvaaleanpunaiset tyylishortsit Zaralta, olkaimettoman kokovartalouikkarin, kimaltavan sormuksen, kaulakorun,

laukun

ja vähän meikkiäkin.

Muuten, Diorin Extasen hankintaa suunnittelevalle tiedoksi, että tosi varma ja tyylikäs ripsiväri. Tekee runsaat ripset, mutta todella luonnollisesti. Tuloksena ei ole siis kiemurtelevat paakkuripset. Lisäksi ripsivärin harja on todella pehmoinen (ja aika hauskasti muotoiltukin). Chanelin huulipuna on sävyä 56 (Rouge Allure) ja näyttää huulilla vielä paremmalta kuin puikossa. Olen siis löytänyt itselleni sävyn ja huulipunan, jota tulen hyvin todennäköisesti hankkimaan tulevaisuudessa useampaan otteeseen. Tässä vielä todisteita.

Pariisista voisin sanoa lyhyesti, että ihana sää, ihanat ihmiset, ihanan paljon kulttuurihistoriaa, ihanasti muotia ja tyyliä, ihana käyttää rakastamaansa kieltä sen omassa ympäristössä, ihana oli olla ja takaisin on päästävä taas uudestaan.

Paris, ooh la laa.

2010-05-25T23:03:00.001-07:00

I'm back as I promised. Paris was huge like always, and I remembered it again the second I entered the French ground. I'll post some of the pictures I took a bit later. Until then, listen to this.

I was laying on me hotel bed and started to prepare myself for the day. I put on the TV, skipped some channels, and then got to one which played French and Anlgo-American music. Feist's I Feel It All was one of the songs during that morning and it kind of summed up my feelings. Not the lyrics specifically but the mood of the song.

Hmm.. Or actually the lyrics reflect my thoughts rather well.

I'll be back

2010-05-17T01:42:00.000-07:00

Pidän reilun viikon tauon virtuaalisesta muotipuhelusta, koska (jos tuhkapilvet tai muut luonnonilmiöt eivät sitä estä) menen lomailemaan minnekäs muualle kuin Pariisiin. Lupaan tuoda tuliaisina blogiini kuvasatoa ja uutisia Pariisin kuulumisista.

Au revoir!

Kuva: wikipedia

Karen Millenin seepra

2010-05-17T01:26:00.001-07:00

Ihastelin tässä vähän aikaa sitten juhlamekkoa etsiessäni ja valitessani Karen Millenin ihan liian kaunista ja tyylikästä seepramekkoa.

Mekko on niin kaunis, että se jää yhdeksi niistä kaukaisista, saavuttamattomista vaaterakkauksista, joita muistelen kaiholla ja surumielisesti huokaillen. Kuosissa on kikkailtu hauskasti tutulla seepralla, mutta sitä on muokattu tuoreempaan suuntaan jäljittelemällä akvarellien jälkeä ja valitsemalla mustan sijaan tummansinistä ja vaaleanpunaista. Ah, ihanaa.

Jotta haaveet puristaisivat mielen päällä vielä pahemmin, printillä on tehty myös hame ja neuletakki.

Mekosta puhuttiin lyhyesti myös uusimmassa Ellessä, ja ebay tulvii halpoja kopioita eli moni muukin on ihastunut kuosiin ja siitä tehtyihin vaatteisiin.

Karen Millen seepratuotelahjoituksia otetaan vastaan.

Kuvat: karenmillen.com

Lämmin keli ja onnelliset hetket

2010-05-13T11:28:00.000-07:00

I-ha-naa! Ei tarvitse huolehtia villasukkia jalkaan, paksua takkia niskaan ja hattua päähän. Voi tepastella mekossa ja balleriinoissa koiraa pissittämään ja antaa lämpimän tuulen puhallella kaulalle. Tätä on odotettu.

Itse tepastelin lämpimässä ilmassa tänään mustavalkoisessa topissa, mustassa tulppaanihameessa, sileäpintaisissa violetinharmaissa sukkahousulegginseissä, mustassa lyhyessä ja lyhythihaisessa jakussa ja mustissa balleriinoissa. .. Tää ei kyllä toimi ilman kuvallista selitystä.. Lisään kuvan myöhemmin, jooko? Jokatapauksessa samalla pääsin testaamaan tätä kokonaisuutta ensi viikon matkaani varten (menen Pariisiiiiiinhihihihihihih, jos ei luonnonvoimat sitä estä).

Kuvia odotellessa laitan teille tällaista lohduketta:

Täydellistä hyvän kelin musiikkia! Itse kuuntelin tätä, kun pyöräilin Belgian maaseudulla Waterloohon auringon porottaessa hiuksiini. Väistelin pieniä karvaisia kastanjoita, joita oli kerääntynyt tien reunaan kasoittain. Muistan, miten olin tuona hetkenä niin onnellinen, että naureskelin itsekseni ja lauloin tämän kappaleen mukana. Niin onnellinen, että itketti.

Kaunista ja onnellista päivää sinullekin, lukija!

Chanel ja Crystal

2010-05-12T12:45:00.001-07:00

Chanelin Cruise 2010/11-mallisto esiteltiin vasta ja sitä voi käydä katsastamassa Chanelin omilta sivuilta. Lyhyesti sanottuna mallisto oli kiva ja varsin kookas. Mukaan mahtui siis monta ei niin ihanaa ja vastaavasti taas monta todella ihanaa vaatetta. Hyvä mieli siis jäi malliston katselemisen jälkeen.

Mutta erityisen hyvä mieli jäi, kun näin, että mallistoa esittelemässä oli ollut myös Crystal Renn, josta olen puhunut täällä aiemminkin. Eli muotimaailman plus-koon malli, meidän maailman M/L-koon nainen, joka on iskenyt painonpudotusvaatimuksille luun poikittain kurkkuun ja päättänyt olla oman kokoisensa. Nyt Crystal onkin suosittu nimi suunnittelijoiden joukossa. Ja onhan Crystal todella, todella kauniskin..

Ja lisähuomautuksena mainittakoon, että rakastuin tuohon mekkoon ensisilmäyksellä ja himoitsen sitä itselleni salaa muotihaaveissani. Ihanaihanaihana kaikessa yksinkertaisuudessaan. On rento ja korostaa vartaloa silti todella kauniisti..

Kuva: glamour.com

Tuore mallikasvo

2010-05-12T12:07:00.000-07:00

Jos joku teistä on seurannut catwalkeja ja mallimaailman kuulumisia, tai lukaissut viime päivinä Iltalehteä tai käynyt nymag:in nettisivuilla, tiedätte, että nyt intoillaan jonkin verran suomalaisesta Kirsi Pyrhösestä.

Kirsi on uusi suomalainen mallitoivo, josta on puhuttu netissä ja netin foorumeilla vähän aikaa. Kasvoiltaan keijukaismainen, herkkä, mutta vahva ja omanlainen Kirsi on kyllä juuri sellaista erilaista ja uutta, mitä muotimaailmassa aina toivotaan ja etsitään. Helposti muunneltavissa, mutta kuitenkin persoonallinen.

Nyt Kirsistä kirjoitellaan nymag:in nettisivuilla, koska uuteen malliin on ihastunut Pradan ja Loewen lisäksi Steven Meisel, joka kuvasi Kirsiä uusimman Italian Voguen kanteen. How cool is that?

Tosin ei suomalaista menestyksen taimea voi olla ilman kateellisten kiekumista: jo on ihmiset jauhamassa kommenttiketjuissa Kirsin hoikasta vartalosta tai erikoisista piirteistä. Oikeasti noiden kommenttien takaa paistaa kuitenkin se perisuomalainen vai peri-inhimillinen kateus. Mutta onneksi moni muoti-intoilija ja tavan tallaajakin toivottaa vilpittömästi Kirsille onnea hyvin alkuun pyörähtäneen uran kanssa! Minä haluan ainakin nähdä häntä vielä catwalkeilla vielä pitkään.

Kuvat: models.com/newfaces, vogue.it

Argh, pukeutumisongelmia, jatko-osa

2010-05-12T06:11:00.000-07:00

Aiemmin tilittelin täällä vaikeuksia juhlavaatteitteni kanssa. Olen modernisti ja olisin halunnut laittaa häihin mustan mekon. Olen kuitenkin myös konflikteja ja hämmennyksen aiheuttamista välttelevä ihminen ja heivasin mustan mekon pois listoiltani. Ehkä parempi tällaisissa juhlissa olla aiheuttamatta kenessäkään "mitentuokehtaapukeutuakuinhautajaisiin"-ajatuksia. Vaikka minun mielestäni musta on über-tyylikästä, varsinkin oikein asustettuna, en voi mennä sitä käsitystä paukuttamaan muiden päihin.

Menin siis ja ostin tämän mekon:

Mekko on tummempi kuin kuvassa. Väri lähentelee oikeasti tätä sävyä:

Tai ehkä se on vieläkin tummempi. No, se nähdään sitten tarkemmin, kun mekko tupsahtaa kotiini.

Ja pääsen kuitenkin tekemään omalla hiljaisella tavallani fashion statementtejä, kun lisään mekon kaveriksi nuo samat korkkarit ja etsin jostain korkkareitten sävyiset korvikset.

Hiukset minulle laitetaan suurinpiirtein näin. Laukuksi valitsen oman vintage-clutchin, joka on kauttaaltaan paljettien ja helmien päällystämä ja väriltään nude ja persikkaisen vaaleanpunainen. Meikin pidän luonnollisen tyylikkäänä. Näin pääsen siis tavoittelemaan omalla tavallani myös Cameron Diazin yhtä menneiden vuosien pukeutumisnapakympeistä. Fashion dilemma solved!

Kuvat: polyvore.com, pgtrimmers.com

Ongelmia kesäpukeutumisen kanssa? No more!! (osa 2)

2010-05-11T12:12:00.000-07:00

Jos et ole klassisen tai viileän tyylikkään pukeutumistyylin ystävä, voit pistää hösseliksi, riehaantua, muistella 90-lukua, mennä kirpparille, muovailla vanhasta uutta, leikkiä kuoseilla ja väreillä à la sainsormiväripurkinjanytsormeilenonnessanipaperillekokoekspressiivisensisimpäni. Oppia kannattaa ottaa trendikkäiltä, mutta ei vielä läpilyöneiltä artisteilta, Rihannan Rudeboy-videosta, kirkkaista väripaleteista ja vaikkapa M.I.A.sta, josta lyhyesti lätisinkin jo edellisessä postissani. M.I.A. on muuten todella tykki artisti. Jos ei ole tuttu tapaus hän, mene ja opiskele äkkiä ainakin pari artikkelia hänestä ja hänen urastaan! Hus!

Mutta asiaan. Mikäs sen hauskempaa kesällä kuin haalarit? Tällaisia kivoja haalareita kutsutaan enkuksi jumpsuiteiksi tai playsuiteksi ja hassujahan ne onkin. On niitä tyylikkäämpiäkin versioita, mutta nyt ei puhuta niistä. Kävin kaivelemassa erinäisiltä sivuilta taas kaikkea silmää miellyttävää ja aika hyvät löydöt teinkin. Eikun vaan keltaista huulipunaa huuleen ja noista jotain kokoamaan. Mutta sitä ennen klikkaa kuvaa suuremmaksi!

Niin ja tuo höyhenkasa ei ole unohtunut vappulintunen tai kadonnut discopuuhka 70-luvulta vaan laukku!

Kuvat: modcloth.com, asos.com, hm.com, polyvore.com

M.I.A - XXXO

2010-05-11T00:50:00.000-07:00

Tiistain ja tenttien kunniaksi uutta ja loistavaa M.I.A:a.

Luonnollisen hiusvärin puolesta!

2010-05-10T13:43:00.000-07:00

Oh, eilinen päivä oli ihana. Sivuutin taidokkaasti erääntyneen esseetehtävän mielestäni inspiraation puutteessa ja suunnistin aamupalailun jälkeen raidoitettavaksi. Raidoitettavaksi? Laitatin siis hiuksiini pitkästä aikaa väriä, mutta rohkeasta vedosta huolimatta pitäydyin viisaasti ja turvallisesti vaaleissa, mahdollisimman luonnollisen värisissä raidoissa. Olen nimittäin sitä koulukuntaa, joka puhuu luonnollisen ja klassisen raikkaan hiustyylin puolesta. Värjättävänä hiuksenikin ovat olleet viimeksi noin 13 vuotta sitten. Mutta jos mietitään tarkasti, niin eihän siellä catwalkeillakaan kovin usein mitään shokkivärejä ja rokkilettejä nähdä. Poikkeuksia toki on, mutta.. No, menkääpä vaan itse katsomaan niin näette. :)

Kampaaja osasi hommansa täydellisesti, koska ajattelee värjäysasioista samalla tavalla. Miksi kärventää hiuksensa peroksidilla tai kamppailla vuosikausia tumman hiusvärin alta pilkottavan juurikasvun kanssa? Miksi lataista pää täyteen väriä, joka loppujen lopuksi ei sovi ollenkaan? Kampaajan kanssa keskustelimme ja kummastelimme sitä, miksi niin moni suomalainen nainen värjää hiuksensa sinisen mustiksi oman värin ollessa vaalea tai miksi niin moni ylipäätään valitsee jyrkän värin. Tosin, on totta, että joillekin harvoille käy muu kuin oma väri. Itsekin tiedän tapauksia, joissa se tumma sopii kuin nakutettu, mutta niissä tapauksissa väri ei ole ollut sitä sinisen mustaa ja värivalinta on ylipäätään ollut harkittu ja varma. Te muut, uskokaa tai älkää, se meidän maantienharmaa on oikeesti aika kiva ja ulkomaillakin tykätty väri. Korosta mieluummin omaa luontaista hiustenväriäsi laittamalla raitoja tai sävytettä. Se on paljon parempi valinta kuin hypätä noidankehään, jossa lopputuloksena on rumat ja kovia kärsineen näköiset hiukset.

Omat hiukseni ovat luonnostaan vaaleat ja saavat kesän aikana auringon ansiosta raitoja. Talvella hiukseni tummuvat ja ajoittain muistelen kaihoisasti pimeinä joulukuun iltoina kesähiuksiani. Nyt päätin koitella, että saisinko sellaiset raidat jo kesän aluksi - ja sain!

Ennen

Jälkeen

Love it!

Ongelmia kesäpukeutumisen kanssa?

2010-05-07T03:54:00.001-07:00

No, eipä ole pitkään! Kaappinsa edessä hiuksiaan repiviä on varmasti muitakin kuin minä. Ja sen sijaan, että auttaisin itseäni, autan sinua lukija! Logiikan huippua, eikö totta?:D

Kesäksi kevyttä vaatetta löytää kätevästi halvemmista kaupoista, mutta rahoissaan olevat voivat sijoittaa myös merkkeihin. Seuraavaksi jotakin, jota olen inspiraatiotuulahduksessani koonnut.

Ensimmäinen kokonaisuus, jonka keräilin ympäri nettiä on ajateltu pitkälle, hoikalle ja aika poikamaisellekin vartalolle. Vyö tulee A-mallisen paidan päälle vyötärölle. Kaveriksi tälle sopisi kiva lierillinen hattu ja rento, pitkähihnainen nahkalaukku. (Btw, sori kuvan suttuisuus. En tajua, miten blogger muuttaa tässä matkalla tuon noin epätarkaksi. Klikkaamalla kuvaa, näätte sen varmaan alkuperäisessä tarkkuudessaan..)

Toinen asukokonaisuus on kotona hellepäivänä oleskelua varten, ja jos mahdollisesti pitää ulkoiluttaa koiraa tai käydä hakemassa jäätelöä helpotukseksi. Nämä vaatteet ovat siis mukavia, mutta hauskoja. Alle voi laittaa valmiiksi lempibikinit äkillisiä uimatarpeita varten. Ei siis mitään suoraan Audrey Hepburnin klassikot-luettelosta poimittua vaan suoraan ja häikäilemättä iloisesta purkkapopin ja kasarimuistelojen maailmasta. Ha!

Kolmas kokonaisuus on hyväjalkaiselle ja -peppuiselle ihmiselle. Tarkoituksella olen kikkaillut kuosien kanssa ja hatun koristeitten kanssa, mutta hatussa ei ole pakko kukkia pitää, jos ei tykkää sellaisesta huumorista..

Ja niille, jotka eivät halua kitsastella kesävaatteittensa suhteen, kokosin tämän seuraavan. Tuota mekkoa olen ihastellut useampaan otteeseen - ihanan mallinen!

Kuvat: asos.com, hm.com, theoutnet.com

Argh, pukeutumisongelmia.

2010-05-06T13:15:00.000-07:00

Ensi kuussa olen menossa juhlimaan häitä ja mekko on, kengätkin jopa, kampaus päätetty, mutta koko homma jumittaa olkapäille laitettavan suojan puutteesta. Kaikenlisäksi nyt vaikuttaa siltä, että kenkäni eivät sovi kokonaisuuteen. Mekko on tämä musta,

kengät ovat nämä,

mutta hiuksiini tulee morsiamen toiveesta pinkki kukka, joten mikään ei oikein käy yhteen. Tiedän, mokasin ostamalla kengät liian aikaisin. En vain voinut rakkaudelle ensi silmäyksellä mitään.. Olin myyty varsinkin nähtyäni nuo rusetit. Mustaan mekkoon päädyin siksi, kun en saanut alunperin haikailemaani Marc Jacobsin höyhenkuvioista mekkoa, joten heittäydyin aivan toiseen laitaan ja päädyin valitsemaan tuon klassisen pikkumustan. Ajattelin, että sillä olisi tämän juhlatilaisuuden lisäksi monta muuta käyttömahdollisuutta. Tarvitsee vain vaihtaa asusteitten tyyliä, niin helppoa se on. (Mutta nyt ei kyllä ole.)

Tarvitsisin siis hartioilleni jotain kirkkoon ja viilenevää iltaa varten. Joudun ehkä vaihtamaan kengät toisiin, että kokonaisuus toimisi..

Argh.

Ideoita? Anyone? Help me?

Why don't you love me?

2010-05-04T23:13:00.000-07:00

Take a look at Beyoncé's new, awesome video "Why Don't You Love Me". I love the fifties-look and especially the Dolce & Gabbana -body she has combined with smudged eye make-up, massive necklace and a beehive. However, I'm not feeling the "see me puffing cigarette smoke out of my mouth 'cause it makes me look cool and desperate". Blah..

Oh, Lily-mekko melkein jokaisen ulottuvilla..

2010-05-04T11:39:00.000-07:00

Oletko nähnyt Sex and the City-elokuvan? Oletko nähnyt kyseisen elokuvan ja ihastellut silmät sydäminä Carrien Vivienne Westwoodin suunnittelemaa häämekkoa? Onko mekko putkahtanut haaveisiisi sinun vartaloasi koristamaan? No, nyt se ainakin olisi ollut mahdollista. Nimittäin lyhyempi versio kyseisestä kaunottaresta koreili theOutnetin sivuilla ja oli reilussa alessakin. Valitettavasti, jos havahduit tietoon vasta nyt, mekkoja ei sinulle enää riitä (näillä näkymin): mekon vieressä on usein tuskan kyyneleitä tässäkin osoitteessa aiheuttanut "sold out".

Mutta eikö olekin kaunis? Haaveilua voit jatkaa tässä osoitteessa. :)

Kuvat: theoutnet.com

Madonna & Interview Magazine

2010-05-04T09:37:00.001-07:00

Wau. WAU. Ei voi muuta sanoa, kun katselee näitä kuvia. Niitä on toki retusoitu photoshopilla, mutta Madonna näyttää niissä siitäkin huolimatta aivan upealta. Ja voin hänen konserteissaan ja eturivissä heiluneena sanoa, että totuus ei ole ollenkaan kaukana noista kuvista.

Upean ulkonäön lisäksi kuvat on tyyliltään mielettömiä. Taidetta ja muotia ja kauneutta yhdessä paketissa. Sekä paljon rivinväliasiaa niille, jotka osaavat sen sieltä hoksata. ;)

Tyyliltään kuvaussessio lähentelee ihanasti Madonnan Justify My Love-videota ja 90-luvun alkua. Tuntuu melkein siltä, että popin kuningatar näyttää nuoremmilleen, että kukas se edelläkävijä olikaan -ja niin sitä pitääkin.

Tästä voi inspiroitua myös omassa pukeutumisessaan. Kaiva kaapistasi tyylikkäät mustat klassikkovaatteet, föönaa hiuksesi pöyhkeiksi, korista ranteesi useilla kultaisilla tai hopeilla rannekoruilla, kaveriksi kajaalia ja korkkarit. Tai sitten voit näin kevään kunniaksi tuoda väriä kokonaisuuteen à la Giambattista Valli.

Lisää kuvista ja Madonnan haastattelu Interview Magazinen sivuilta.

..Love these looks..

2010-05-01T01:47:00.000-07:00

Gwyneth Paltrow näyttää upealta pitsisessä leningissä. Ah, tuo selkämys on niin kaunis.. En pääse yli. Lisäksi Gwynethin hiusväri on ihanan blondi olematta värjätyn näköinen.

Kate Hudson näyttää mielettömän kauniilta kevyessä ja rennossa mekossa. Ja katsokaa noita kenkiä ja tuota kaulakorua! Tässä teille myös vinkkiä kevään juhlavaatteisiin.

Kirsten Dunst on sievä ja herttaisen näköinen kukkamekossa. Kokonaisuus, jota on varsin helppo matkia kesäkuumalla.

Ja Madonna on klassisen tyylikäs mustassa trenssissään. Näin voi pukeutua, kun ei oikein tiedä, mitä laittaisi kaupungille, syömään tai johonkin rauhallisempaan illanviettoon päälle. Alle joku kiva mekko, päähän voi laittaa vaikka hatun, pieni laukku mukaan ja asusteilla lisäksi sitä tyyliä, mistä tykkää.. (Madonna on mennyt klassisen kaunista lady-polkua ketjulaukulla ja vintagemaisilla korkkareilla.) Ei vaikeeta.

Kuvat: dailymail.co.uk, instyle.com, people.com

Hankintoja ja huomioita

2010-04-30T09:55:00.000-07:00

Tänään viimein ebaysta kauan sitten tilaamani trenssi saapui! Viime vuonna ebayhin hurahtaneena päädyin taas tässä kevättalvella katselemaan sivuston tarjontaa takkien osalta ja yksihän sieltä sitten vei huomioni ja pistin sille huudon. Takki irtosi minulle yllättävän helpolla ja myyjä oli todella luotettavan ja mukavan oloinen - mitä oikeasti olikin. Ainut, mikä hommassa mätti, oli Suomen posti, joka ei jostain syystä ilmoittanut minulle paketin saapumisesta vaan palautti sen takaisin myyjälle, koska sitä ei oltu noudettu. Jouduimme koittamaan lähettämistä uudelleen ja nyt sain kotiini noutoviestinkin. Takki oli juuri niin ihana kuin odotin ja kuvittelin. Tässä huonoa kuva-aineistoa. Trenssi on siis kermanvalkoinen, mutta eri valossa näyttää vähän eri sävyiselle valkoiselle, joten kai helmenhohtoinen valkoinen kuvaisi väriä parhaiten? Kuvissa oikean sävyn lisäksi ei pääse esille takin hieman 40-lukua henkivä olkapäiden leikkaus: olkapäät on ihan vähän rypytetyt ja kohotetut.

Toinen hankintani oli persikan väriset korvikset, jotka ostin jo toiseen kertaan, koska kuvassakin takana innokkaana odotteleva karvaturri päätti natustella ne ensimmäiset rikki (Murr!!).

Sitten vanha hankintani, mutta uusi oivallukseni oli meikkipussissani toimettomana lojunut mineraaliluomiväri, jota päätin vapun kunniaksi testata ja joka oli ihanaa! Melkein menin ostamaan saman sävyistä kaupasta, mutta muistelin, että minulla oli sellaista jo kotona. Onneksi en ostanut!

Niin ja..

Hyvää vappua muuten teille kaikille!

Muotirintamalta ei mitään uutta

2010-04-25T12:45:00.000-07:00

Otsikkokin sen jo sanoo. Tämä viikonloppu ei muodin saralla ollut kovin rikas. Keskityin (kun siihen kerkesin) lähinnä näyteikkunaihasteluun ja vaatteiden hiplailuun. Ostelut jätin muille muun muassa siitä syystä, että säästelen vähäisiä pennosiani Pariisin matkaan ja huomisen kalliille lippuostokselle (toivon mukaan saan sen, mitä haluan). Enpä ole muutenkaan ostellut hirveästi tänä vuonna. Miksi ihmeessä ihmisen pitäisi ostella jatkuvasti? Miksi ihmeessä sinä ostelet niinkin usein kuin ostelet (oletetaan nyt, että ostat useasti etkä ole ostoboikotissa elävä ajattelija)? Ei nyt ruveta mihinkään ostolakkoon tai muuhun aktivismiin, kunhan kysyin (oon nähtävästi ihastunut näyteikkunoiden tuijottelun lisäksi lisäinfoamiseen sulkeiden avulla) . Ostatko tarpeellista tavaraa vai jätätkö tarvitsenkotätäoikeasti-mietinnät sille kaukaiselle serkulle, joka aina syyllisti sinua shoppailureissuilla liiallisesta törsäämisestä ja tavaran haalimisesta? Vai ostatko siksi, että tunnet olosi paremmaksi?

Tähän tarvitaan iltaviihteeksi ihan selkeästi musiikkia - ja sitähän saa, kun tilaa!

Öitä!

Risteyskohtia

2010-04-23T04:48:00.000-07:00

Tiedättekö, kun tuntee olevansa aivan selkeästi tietynlaisessa tienhaarauksessa elämässään? Sellaisessa todellisessa tasoliittymien ryppäässä, missä melkein jokaisella elämän osa-alueella joutuu päättämään suunnan, mihin kulkea? Tiedättekö, miten se tuntuu samaan aikaan käsittämättömän kauniilta ja vapauttavalta, mutta samalla musertavan surulliselta ja vaaralliselta? Sellaisessa tilanteessa tekisi mieli vain juosta kauas pois, koska ei tiedä missä suhteessa voi olla itsekäs ja pyrkiä omaan onnellisuuteen ja missä suhteessa ottaa toisia huomioon. Koska jotenkin ainakin omalla kohdallani minusta on ahdistavaa ja todella masentavaa huomata jälkeenpäin, jos olen ollut jossain tilanteessa liian itsekäs. Mutta itsekkäänäkin oleminen on vaikeaa: sitä tarvitsee, että pysyy kasassa ja ihmisenä, mutta sitä ei saa olla liikaa, että ei tallo toisia jalkoihinsa ja lopulta huomaa, että on yksin. Minun ongelmani viime vuosina on ollut ajoittainen liian vähäinen itsekkyys. Elämässäni tuli sellainen kohta, että tajusin, että olin hukkaamassa omia unelmiani ja omaa persoonallisuuttani. Tajusin sen vasta, kun talsin Belgian rauhallisia katuja ja kuuntelin ääntä sydämessäni. Sen äänen kuuleminen sai kyllä kyynelet kirpoamaan silmiin onnesta, mutta samalla olo oli haikea: jotta en kadottaisi itseäni uudelleen kiltteyspuuskissani, joustaessani ja ymmärtäessäni, minun olisi tehtävä päätöksiä. Mutta miten kiltti ihminen voi koskaan tehdä päätöksiä, koska kiltille luonteelle on taipuvaista vältellä aiheuttamasta toisille hankaluuksia? Sepä se. Se on minun ongelmani.

Toinen ongelmani on se, että mietin liikaa. Pohdin tulevaisuuttani, tulevaisuuttamme, menneisyyttä, ja kohtaamiani ihmisiä. Mietin, että jos nyt valitsen tämän tien, olenko sen päässä onneton ja kadun jokaikistä ajatusta, jota tämä uusi oman äänen kuuntelemiseni toi mieleeni. Vai olisiko se tie, joka minun täytyy kulkea, kärsiäkin, mutta lopussa miettisin, että juuri näin kaiken piti mennä? Mietin myös sitä, että ovatko nämä ajatukseni huijausta ja hämäystä, jotta eksyisin oikealta reitiltä metsään? Välillä on vaikea hahmottaa, mikä olisi omalta kohdaltani oikein ja mikä väärin. Kuuluuko minun olla tässä vaiheessa elämääni onneton ja näin monen eri vaihtoehdon edessä vai kuuluuko minun tavoitella onnea ja ottaa riskejä? Mitkä vaiheet elämässä ovat luonnollisia kehityskohtia, mitkä ovat vaiheita, joista voi ja kuuluu päästä eroon? Mikä on osa tätä hommaa ja juonta, mikä ylimääräistä, mistä pitää pyrkiä pois? Missä määrin pitää olla onneton ja missä määrin ei?

Siinä teille kysymys.

Ja seuraksi varsin hyvin sanoitettua musiikkia.

:)

SJP:n Vogue-kuvaukset

2010-04-23T00:05:00.000-07:00

Ihanan kaunis video Sarah Jessica Parkerin Vogue-kuvauksista. Katsokaa noita mekkoja!!

Take a look at this video if you're interested in g o r g e o u s dresses and seeing Mario Testino showing his dance moves.

Lähde: Style.com

Kultaiset Ralph Laurenit uusimmassa SATC-elokuvassa

2010-04-22T23:43:00.000-07:00

Oh my, oh my.. Uusimmassa Sinkkuelämää-elokuvassa pyörähtää sivuroolissa myös himoitsemani Ralph Lauren-housut. Taisin niistä kuolailla jo aiemminkin täällä blogissa. Ne on niin kauniit ja ajattomat ja poikkeukselliset, että haaremimallistaan huolimatta niitä voisi käyttää milloin vain. Elokuvassa housuja saa kunnian pitää Samantha/Kim Cattrall.

Housut on Ralph Laurenin kevät/kesä 20009-mallistosta.

Kuvat: http://sexandthecitymovie.org/, nymag.com/fashion

Tunnelmakuvia viime viikolta..

2010-04-21T10:29:00.001-07:00

Antaa kuvien puhua puolestaan.

Mitä jos suunnittelijat asuisivatkin Ankkalinnassa?

2010-04-21T00:45:00.000-07:00

Hah, törmäsin netissä aamusurffaillessa hauskaan artikkeliin CocoPerezissä (joo, en oo mikään tuon sivuston vakilukija, mutta nyt ajattelin käydä tutustumassa tuohon muotipuoleen). Kuvat on ilmeisesti Espanjan Ellestä ja ne on piirtänyt ankkapiirtäjä Ulrich Schröder. Hauskalta näyttää joka tapauksessa.

Tunnistaisitteko suunnittelijat jos ihan vaan katsoisitte noita hahmoja?

Lähde.

Anna Wintour tykkää muotibloggareista

2010-04-20T11:02:00.000-07:00

koska hänen mielestään on parempi mitä enemmän muodista puhutaan - välittämättä puhujasta:

"We love as much coverage of fashion as possible. We don't care at all where it comes from, and we embrace bloggers and video and social networking, and anyone that's talking about fashion is a good thing. And we now have our own website that incorporates all of that. But I think what's interesting to us with this new phenomenon that 'everyone's a fashion editor, everyone's a fashion writer' is that all of that actually helps Vogue, because we have access and the understanding of fashion that, forgive me, but maybe some bloggers and some of the newcomers to this world have a little bit less experience of, but as I said, the more the merrier. We embrace it."

Nice!

Lähde.

A Fanfarlo review

2010-04-20T08:45:00.001-07:00

Do you know the band Fanfarlo? Well, if you don't, I recommend you to find out more about them 'cause they make really beautiful music. You can start by going to their site, for instance. But I'm not going to tell you more about the band itself, I want you to find the information yourself.. :) The point of this message (is there a point in this message?) is to show a funny thing I bumped into. This is another way of reviewing a concert:

Isn't it lovely? It's a review made of Fanfarlo's concert. Brilliant, I say!:)

Yeah, and I know, it's in French but you get the point even if you skipped the French classes and didn't know a word in French.

The source.

I like smashing the pumpkins

2010-04-20T05:15:00.000-07:00

We have heard some exciting news from the Pumpkinland. The Smashing Pumpkins performed in the Jay Leno show, they're going to start a summer tour, and, most important, they've released new music! What a joy!

So now all you old Pumpkin-lovers and newcomers, listen to this

and to this

:)

P.S. If you haven't noticed, I have also a SP player on the right -->

Mitä tänään päälle

2010-04-19T12:09:00.000-07:00

Otsikon mukaisesti tämän päivän ongelma on seuraavanlainen: mitä päälle päivällä, kun illalla menen jumppaan? Joo, aivan naurettava pulma, ei mitään järkeä, mutta silti joka maanantai huomaan miettiväni samaa asiaa. Maanantaisin luentojen jälkeen kirmaan nimittäin piiskaamaan itseäni salille/jumppaan ja yritän selvitä päivästä mahdollisimman vähillä kamppeilla ja laukuilla. Visuaalisena ihmisenä mietin kuitenkin, että miten pysyisin silti mahdollisimman siistinä ja tyylikkäänä, sillä minulle ei istu iloisen pirtsakka liikuntaopiskelijan tyyli, johon kuuluu merkkihupparit ja -verkkarit aamusta iltaan. Enkä tarkoita kommenttiani millään tasolla pahalla vaan ihailen niitä treenattuja ihmisiä, jotka näyttävät hyviltä t-paidassa ja tuulihousuissa oli kellonaika mikä tahansa. Minulle se ei vaan istu, koska muodoiltani olen lähinnä 50-luvulta. Näytän tynnyristä repäistyltä tuossa urheilijan tyylissä.

Menin siis tänään niin, että laitoin jumppapaidan jo päälle, joka oli siis tällainen naisten mallisena (ostettu Pariisin keikalta;)),

Laitoin päälle mustan lyhyen ja hauskasti leikatun jakun, mustat istuvat farkut ja mustat uudet balleriinani. Varsin kätevää, eikö? Problem solved!

Playing with powder and babypink

2010-04-17T08:41:00.001-07:00

Pink and powder by PommePomme featuring Preen dresses

Tässä tulosta Polyvorella leikkimisestä. Tuo mekko oli niin käsittämättömän ihana, että sen ympärille oli pakko rakentaa jotain. Jos mekkoa haikailee itselleen eikä rahasta ole puutetta, kannattaa mennä NAPiin ja etsiä sieltä käsiinsä Preenin whoosh tie-front dress.

Pari uutta piirrosta

2010-04-17T08:04:00.000-07:00

Tässä pari uutta värittämääni suttausta. Ei mitään maailmoja mullistavaa suunnittelun tasolta, kunhan piirtelin ja nautin kynän kuljettamisesta paperilla. :)

Music for friday part 2

2010-04-16T03:46:00.000-07:00

Laitetaan nyt edellisen vastapainoksi jotain vähän kevyempää. :)

Mahtavaa ja kaunista perjantaita kaikille!

Music for friday

2010-04-16T02:44:00.000-07:00

Kuulumisia..

2010-04-15T13:05:00.000-07:00

Viime aikoina täällä blogin puolella energiani olen ladannut lähinnä muotiviikkojen saldon tuottamiseen ja tulevien tuulahdusten tulkitsemiseen. Tuo kyseinen posti on massiivisempi kuin, mitä tarkoitin ja olo sen jäljiltä on kyllä aika väsynyt. Silti se kaipaisi vielä hiontaa, mutta annan sen nyt olla.

Mutta mitäs muuta tänä aikana on tullut puuhailtua? Olen opiskellut ja harjoitellut. Urheillut (ooh, olen aivan rakastunut "ilmanyrkkeilyyn" eli astetta rankempaan jumppaan, jota body combatiksi tai combaticksikin kutsutaan - olen viimein saamassa ne pitkät, jäntevät lihakset, joista olen haaveillut, ihan sama näkyykö ne vai ei, ne tuntuu), piirtänyt, katsonut elokuvia, laulellut, suunnitellut, haaveillut, suunnitellut, puunannut koiraa, ostanut muutaman vaatteen ja kengät ja vielä vähän suunnitellut. :) Kaupungilla käydessä, suunnitellessa ja värikarttoja katsellessa olen kuolaillut ja ihastellut kaikkia pastellin sävyjä sekä murrettuja värejä. Murretut värit ovat siis kiehtoneet jo pitkän pitkän aikaa, mutta olen pikkuhiljaa siirtynyt märästä savesta/hiekasta raikkaampiin sävyihin. Mintunvihreä/viileä sininen hurmaa minua edelleen ja olen huomannut sen myös valloittaneen omia osastojaan kaupoissa. Pääsinpä myös kummastelemaan, miten helsinkiläisillä on ihan toisenlainen käsitys välimatkoista kuin muualta Suomesta kotoisin olevalla.

Mutta seuraava projektini täällä blogissa olisi lätkäistä taas joitakin suunnitelmiani. Ja voisin toteuttaa jotain teidän toiveitanne. Mitä haluaisitte täällä nähdä/lukea? Mitään hävyttömyyksiä en toteuta, mutta en usko lukijakuntaani sellaisten henkilöiden edes kuuluvan. :D

Tässä teille vanhahko (mutta kiva) inspiraatiokuva kesää varten.

Kuva on täältä.

Update!

2010-04-15T13:02:00.000-07:00

Eli nyt on iso trendipaketti ja -kooste valmis ja kirjoitin edellisen postin loppuun listaa ensi syksyn hiteistä ja menneistä jutuista. Käykääpä vilkaisemassa! :)

So, now the post on next season's trends is finished. If you're confused by its extreme size, scroll to the end of the post where you'll see my short and summarized list on the trends ( and on outs). Go check it out! :)

What's in next season

2010-04-11T07:23:00.000-07:00

Takana on suuri muotiviikkojen tarkastelu-urakka ja ajattelin, että nyt on aika tiivistää tulevat trendit ja muotituulahdukset yhteen viestiin.

As I guess you've noticed, I've covered the recent fashionweeks here in my blog and now I'd like to make a summary for those of you who have started to think about their next autumn's wardrobe (yes, some of us like to look to the future:) ). I hope you find this post helpful and, especially, my What's in and what's out-list that I'm going to add in the end of this post tomorrow. So, come back tomorrow if you want to know what my fashion radar has sensed from the latest fashionweeks and from the global fashion climate in general. Enjoy!

And here we go!

Vartalon korostaminen nerokkain leikkauksin ja vaihtelevin pintamateriaalein jatkuu. Eli vielä ei olla siis unohdettu Roland Mouretin Galaxy Dressiä eikä Victoria Beckhamin pikkumekkoja.

We continue to accentuate the body with different cuts and material choices. You may still find inspiration from e.g. Roland Mouret's Galaxy Dress and Victoria Beckham's pretty morning-till-night-dresses.

Elie Saab Lanvin Rachel Roy

Hervé Léger Victoria Beckham

Monikäyttöiset pikkumekot ovat ylipäätään vielä todella kovassa huudossa. Valikoimakin on tällä hetkellä niin laaja, että joka hetkeen ja jokaiselle vartalotyypille löytyy aivan varmasti monta vaihtoehtoa.

In general, somewhere-around-the-knee -length dresses are still very much IN. No wonder, because they're so versatile! So stick to the dresses - they are the best way for you to show your assets and hide what needs to be hidden. Like in a candy store, there's something for everyone!

Max Azria tarjoaa yksinkertaista, ajatonta mekkotyyliä .. Victoria Beckham luottaa leikkauksiin ja laskoksiin..

.. Elie Saabin nainen pukeutuu pitsiin.. Louis Vuitton tarjoaa korutonta, mutta viimeisen päälle tyylikästä arkimekkoa..

.. Stella McCartney taas tukeutuu tarkkaan räätälöintiin ja laatuun ja Nina Riccillä oltiin romanttisia..

Ensi syksyksi oli tarjolla runsauden rakastajille laajaa värikirjoa ja kuvioiden melskettä viime aikojen futuristisesta ja modernista muotivillityksestä huolimatta. Kuoseja ja printtejä täytyy kuitenkin osata yhdistellä ja käyttää, jos ei halua näyttää kuivatavarakaapin hyllypaperilta ja 70-luvun yläasteen luokkakuvasta repäistyltä.

Next autumn, you can also play with patterns. But make sure you don't end up looking like you granny's old wallpaper! If you're not sure what to do with the patterns, try adding them to a more modern and tranquil outfit - e.g. wear a simple, form-fitting LBD with a little jacket with patterns, put on some classic heels and you're ready to go. Just a splash of a pattern will do!

Alexander McQueen leikki kuninkaallisilla ja historiallisilla korukuvioilla ja Balmain liikkui McQueenin kanssa samantyylisillä vesillä käyttämällä vaatteissaan myös barokkimaista kuviointia (mutta rokkisäväyksellä).

Myös Puccin kuosit olivat kirjavia. Maalaisromantiikasta innostuneet voivat inspiroitua D&G:n mallistosta.

Prada pyöri 60-luvun kuosien ja tyylin parissa. Peter Som oli ehkä kauden rohkein värien käyttäjä.

Mutta Proenza Schouler näytti tietä Peter Somin tapaan ekspressiivisempään suuntaan.

Eläinkuvioita voi käyttää vielä suhteellisen huoletta, mutta ne ovat pikkuhiljaa siirtyneet hempeämmiksi ja viileämmiksi sävyiltään.

You can still use animal prints but if possible, opt for cooler and lighter shades like

Blumarine and Roberto Cavalli.

Printtien lisäksi menneisyydestä ammennettiin myös vaatteiden rakenteissa ja malleissa. 50- ja 60-luku tuntui pitkän 20- ja 30-lukujen valtakauden jälkeen valloittaneen muotiviikot. Catwalkeilla nähtiin niin Belle du Jouria, kellohameita kuin preppy-tyyliä.

In addition to prints, the fashion houses have been inspired by past decades. This season, the sixties was very popular, in particular.

Louis Vuittonilla hameen helmat olivat pidentyneet aiemmista sesongeista ison harppauksen. Me likey!

Giles Deacon käväisi 60-luvun iloisen räikeälläkin puolella.
Dolce & Gabbana jatkoi heille vahvalla italialaistyylillä menneiden vuosikymmenien tulkitsemista.

Giambattista Valli esitteli puuterimaisen tyylikkäitä kokonaisuuksia, jotka vei ainakin minun sydämeni niin, että viuhahti.

Kertaustyyleissä vilahti myös voimistumaan käyvä 90-luku, mutta myös 70- ja 80-luvut ominaispiirteineen.

But the sixties wasn't the only style decade that could be spotted on the runways. Designers referred also to the seventies, to the eighties and to the nineties.

Chloé ja Aquascutum muistuttivat, että kertaustyylit eivät aina ole pelkkää paljettia ja valon välkettä. Mutta Versacella pidettiin huoli, että discopuoltakaan ei jätetä vielä unholaan (ehkä hieman Gagaan päin nyökkäillen). Jenny Packhamkaan ei kiiltoa arastellut muun muassa mintunvihreässä puvussaan.

90-luvun tyylistä innoittuivat ilmiselvästi ainakin Oscar de la Renta, Carolina Herrera ja Ports 1961. Valmistautukaa siis tupeeraamaan ja permanenttaamaan hiuksianne. :D

Futurismi ja modernimpi tyyli on yhä pinnalla, mutta pehmeämpänä versiona.

Thierry Mugler, Haider Ackermann, RM by Roland Mouret, A.F. Vandervorst, Gareth Pugh, Brioni, Calvin Klein, Jasper Conran, Max Azria show you how to do minimalistic and modern style..

Romanttinen tyyli ei ole ollut kovassa huudossa, mutta romantiikkaakin voi pukeutumiseen ottaa ensi syksynä esimerkiksi raikkailla väreillä, veistoksellisilla röyhelöillä ja kukilla. Eli ole romanttinen, mutta hienotunteisesti ja raikkaasti.

Being romantic hasn't really been in fashion for a while but you can reflect your secret romantic feelings with light and pastel colours, sculptural frills and flowers. So blend modernism with romanticism.

Take hints from Elie Saab, Louis Vuitton, Chloé, Stella McCartney, Valentino, Nina Ricci, Giambattista Valli, Giles Deacon, Matthew Williamson and Marchesa.

Muotiviikoilla osoitettiin myös, että kannattaa olla rohkea niin leikkausten, vaatteen rakenteen, kuosien kuin väriyhdistelmien kanssa.

What we also learned from the fashion weeks was that you should or you can be courageous with the tailoring, interesting structures, patterns and colour combinations. So if you feel secure enough, try combining colours you've never combined before or try prints that you think would freshen up your whole wardrobe! Let your personality show!

Learn from these designers: Thierry Mugler, Alexander McQueen, Brioni, Gareth Pugh, Roberto Cavalli, Pucci, Viktor & Rolf, Balmain, Sass & Bide, Mark Fast, Jenny Packham and Zac Posen.

Nahka ja turkis. Leather and fur. Real or fake. No need to say more.

Haider Ackermann, A. F. Vandervorst, Lanvin, Gucci, D&G, Burberry Prorsum, Sass & Bide, L'Wren Scott, Ralph Lauren, Marc Jacobs, Derek Lam, Chanel..

MUTTA erikoisuuden tavoittelun sijasta voit myös tukeutua klassisiin vaatteisiin. Nehän on aina muodissa, joten klassinen kanta (vaikkapa joillakin erikoisilla yksityiskohdilla) on varma nakki tilanteessa kuin tilanteessa.

Next season you'll also notice the increasing appreciation of classics. So if you're not tempted by Gaga-like artistry, go for classic outfits. You can freshen up the classics with some more trendy details.

Stella McCartney, Chloé, Chanel, Gucci, Burberry Prorsum, Behnaz Sarafpour..

What's IN:

- Black - layered black outfits. If you choose black, you don't have to be boring, instead, try to create interesting structures and use different materials like Gucci did.

- Leather - in shoes, in gloves, in trousers, in jackets..

- Fur

- Good tailoring

- Quality!

- Dresses

- Longer hems (e.g. Pucci)

- Smaller sunglasses

- Interesting colours (cool pastel shades, burning yellow and orange..)

- New patterns (more expressionism)

- Belle de jour and the sixties

- More modern and simple outfits than plain futuristic

What's OUT:

- Studs (I know, they've been a HUGE hit but you can already notice the decline. Don't buy studs IF they are not used extremely cleverly and you think you could use the item longer than a couple of weeks)

- Showing off too much flesh (there were some mini dresses but otherwise the trend is going towards longer hems)

- Too exaggerated tennis ball shoulders

- Harem pants

- Futurism (it still is kind of in fashion but it isn't underlined as much as it was during the past seasons)

- Boyfriend blazers with rolled up sleeves

Kuvat: nymag.com/fashion

Njaah..

2010-04-10T04:53:00.001-07:00

Pitkän ja rankan aherruskauden jälkeen ajattelin pitää parin tunnin tauon. Taukoa pidin suunnittelemalla bikinit.

Help me to win, vote on my bikini here!

Joo. Nää on näitä naurettavia kilpailuja, mutta ihan hauska oli napsutella jotain parisen minuuttia. Kilpailun pariin löysin Supistuksia-blogin kautta.